Birthday boy

 Tomppa on syntynyt kesäkuussa, mutta tarkkaa päivää ei tiedetä. Eipä sen väliä, 10-vuotissynttäreitä juhlitaan rennosti 😻

Onnea täpläturkeille!

Tänään juhlitaan kansainvälistä ocicat-päivää!

Ocicat hyväksyttiin viralliseksi roduksi FIFeen 1.6.1992. Onnea ihanalle rodulle!

Hyvä teko

Eilen vietettiin kansainvälistä kissapäivää! Juhlahumussa on muistettava tämä joka kesäinen ongelma, kesäkissa. Lemmikkiin tulee sitoutua!

Huumorilla tehty sarjakuva, mutta vakava aihe (lähde: Valkealan sanomat, 9.8.2019)

Päätimme tänään tehdä hyvää ja lahjoittaa kolme muovikassillista kissanruokaa paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle, Hesylle.

Kaappeihin oli kertynyt kauhea määrä meidän nirsoille kissoille kelpaamatonta ruokaa. Roskiin heittäminen ei käynyt mielessäkään. Ajattelimme, että on tahoja joille ruoka varmaankin kelpaa. Oletteko te lahjoittaneet kodittomille eläimille ruokaa tai muita tuotteita?

Kävimme samalla tutustumassa paikalla oleviin kissoihin.

Tällä onnekkaalla kaverilla oli oma "parvekkeellinen" yksiö.

Kissat kiittivät!

Tämäkin söpöläinen bongattiin

Suomessa on paljon eläinsuojeluyhdistyksiä ja muita kodittomien kissojen eteen työtä tekeviä yhdistyksiä. Yhdistysten työ on tärkeää, sillä mm. kesäkissabuumi jatkuu vuodesta toiseen. Alla listattu muutamia apua tarjoavia järjestöjä:

Kisu ry

Kissakoti kattila

Onnentassu

Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys

Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry

Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys ry

Mikkelin eläinsuojeluyhdistys ry

Vaatimattomuus on kaunista

Eläinkaupat pursuavat mitä söpöimmistä leluista. Tähänkin taloon on ostettu vaikka mitä. Kolmikko ei niinkään ole kiinnostunut kalliista leluista vaan ihan pelkkä narun pätkä riittää. Parasta vielä se, että sen itse löytää.

Voi tätä riemua!

Hyvää Ystävänpäivää ♡

"Ystävänpäivä on amatööreille. 

Meille se on jokapäiväistä."

Legot kuntoon

Caleana kävi eilen hoidattamassa hampaansa. Hammaskiveä oli jonkin verran, mutta nyt se saatiin puhdistettua. Harmiksemme saimme kuulla, että yksi sivuhammas on sen verran pahasti syöpynyt, että se tulee kirurgisesti kevään aikana poistaa. Syöpymä vastaa ihmisten hampaiden reikiä, mutta näitä kissoilla olevia reikiä ei voi paikata samalla tavalla. Hampaiden reikiintymistä voisi estää harjaamalla hampaita säännöllisesti, mutta kissojen kohdalla se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Meille suositeltiin myös Hill's T/D hammasystävällistä kuivaruokaa, mutta allergian takia sekään ei oikein onnistu. 

                                                                          Youtube:sta treenivideo henkilökunnalle

Hampaiden hoidon yhteydessä vasen silmä tutkittiin ja otettiin näyte tutkittavaksi. Silmä erittää rähmää sen verran paljon, että nyt selvitetään johtuuko rähmiminen allergiasta vai olisiko esim. kyynelkanavissa ongelmaa. Nyt odotellaan reilun viikon verran tuloksia. 

Neidin operaation aikana henkilökunta teki extempore reissun Mustiin ja Mirriin. Pitihän sitä jotain kivaa hommata potilaalle ja kotiväelle. Muistatteko Höpötatti-ilmiön? Henkilökunta aikoinaan metsästi maagista Höpötattia, mutta ei sitä onnistunut saamaan. Nyt kuitenkin kävi tuuri ja saimme lelun ostettua. 

Uskomatonta, mutta kyllä tämä ihme-lelu aiheutti meilläkin vilinää ja jopa hieman tappelua siitä, kenen vuoro on leikkiä. :)

Hulluuden aiheuttaa kissanminttu ja matatabi (Kuva: Musti ja Mirri)

Caleana vs. henkilökunta

Tuli taasen koettua hetki, jolloin henkilökunta sai todistaa tyhmyytensä. 

Huomasimme, että vasemman takajalan antura on turvoksissa ja neiti ahkerasti nuoleskeli jalkaansa. Aloimme välittömästi vastatoimiin, ettei pahempaa tulehdusta muodostuisi. Ei auttanut muuta kuin kaivaa kauluri kaapista. 

Kipeää ja arkaa jalkaa huollettiin aamuin illoin, mutta jostain syystä parantumista ei tapahtunut. Miten tämä voi olla mahdollista? 

Eräänä päivänä neiti tuli muina naisina eteemme ja alkoi nuolemaam kipeää jalkaansa. Caleana sai takajalan taivutettua niin, että kieli yletti "puhdistamaan" tassua 🙄. Ilmankos hoidot eivät olleet tepsineet. 

Henkilökunta teki kuitenkin vastahyökkäyksen ja marssi kiireen vilkkaa ostamaan suurempaa kauluria. 😁

Tänään jouduimme kuitenkin käymään eläinlääkärissä hakemassa antibiootit, koska tassussa oli epäilemättä tulehdus. 

Mitä toi lääkäri nyt touhuaa?

Nyt sitten mietitään keinoja saada tabletit syötettyä.

Syöminen ja juominen onnistuu tosi hyvin vaikka kauluri onkin suurempi. Katsokaa miten hienon bling bling pannan sain. Ennen kauluri oli kiinnitetty rumalla sideharsolla.

Mikä ihmeen eosinofiili?

Syksyinen tervehdys!

Me tykätään syksystä. Saa hyvällä omallatunnolla laiskotella kaiket päivät. :)

Henkilökunta yllätti meidät viime viikolla raakaruokapakasteilla. Ne raahas kaupasta ihan innoissaan lampaan palalihoja, sekä lampaan- ja hevosen jauhelihaa. Arvatkaa tykättiinkö? No ei todellakaan! Caleana kävi maistelemassa lampaan palalihaa, mutta pojat jättivät mielenosoitukseksi tämän tarjoilun väliin. Hevosesta ei kukaan välittänyt. Lammasta meillä suositaan sen vuoksi, että Caleana pystyy sitä syömään ilman suurempia allergiareaktioita.

Yleensä allerginen reaktio ilmenee tassujen turpoamisena. Joskus Caleanalla on myös ollut turvotusta huulissa ja tästä onkin tehty postaus jo aiemmin.

Alla olevassa kuvassa suu on pahimman näköinen:

Eilen huomasimme, että oikean puoleinen suupieli on punainen ja turvoksissa. Ruokailuun tämä ei ole vaikuttanut, mutta sen verran ikävän näköinen se oli, että varasimme lääkäristä ajan.

Lääkäri tutki ja neiti käyttäytyi oikein hyvin. Kuulleessaan allergiahistorian ja suupielen turvotuksen perusteellä lääkäri oli aika varma, että kyseessä on eosinofilinen (allergiasolu) muutos. Tarkemmin suuta tutkittaessa lääkäri havaitsi, että myös kielen alla on pari pientä paisetta. Varmuuden lääkäri halusi saada epäilyksiinsä ohutneulanäytteellä ja tarpeen vaatiessa otettaisiin myös koepala.

Ohutneulanäyte ei ollut riittävä, joten suupielestä ja kielen alta otettiin pienet koepalat. Nyt odottelemme tuloksia ja popsimme päivittäin yhden kalan muotoisen Redonyl Ultra -kapselin. Lääkkeen tarkoituksena on helpottaa suupielen kutinaa. Kortisonihoito aloitetaan myöhemmin jos koepalan tulos sen edellyttää.

Mitenköhän nämä saadaan syötettyä?

Kotiin päästyämme säntäsimme heti lukemaan lisää eosinofilistä. Kissojen KissaWiki:stä löytyi eläinlääkärin vastaus aiheeseen. 

KissaWiki:

"Kissan iholla, huulissa ja suun limakalvoilla esiintyvät granuloomat ovat seurausta elimistön omiin soluihin kohdistuneesta puolustusreaktiosta (ns. immunologinen sairaus). Granulooma muodostuu, kun puolustusreaktion kohdealueelle alkaa kertyä runsaasti allergiasoluja (eosinofiilit), jotka hajoittavat ihon ja limakalvon kollageenisäikeitä. Sairauden taustasyy on tuntematon, mutta allergia vaikuttaa liittyvän taudinkuvaan."

Tauti ilmaantuu itsestään ja häviää usein myös nopeasti. Näinhän meilläkin on käynyt. Nyt meillä kotona vaeltaa hieman vielä pöhnässä oleva tötteröpää.

Kiitos henkilökunta! Eipä ollut tästä reissusta mitään puhetta aiemmin.

Olemme olleet allergian takia hieman huolissamme siitä, ettei neiti söisi riittävästi. Ulkoisesti syömättömyyttä ei tarvitse epäillä ja lääkärin puntarinkin mukaan viime maaliskuusta painoa on tullut 500g lisää. Massaa on tällä hetkellä ruhtinaalliset 5,03kg.    

Me selvittiin

Selvittiin siis helteistä! Ei se hellekupoli pahemmin haitannut edes. Olimme ehkä normaalia väsyneempiä ja käytiin välillä vilvoittelemassa henkilökunnan viilennyslaitteen edessä. Riehua emme juurikaan jaksaneet. Vettä meillä toki oli enemmän tarjolla. Ihmettelimmekin aluksi, että miksi vesikuppi oli tullut myös olohuoneeseen, mutta totesimme pian sen olevan hyvä ratkaisu. Joimmekin raikasta vettä paljon. 

Henkilökunta on antanut pojille salaa herkkuja, koska Caleana ei niitä saa allergiansa takia syödä. Oikeaa hetkeä vain odotellaan ja sitten tarjoilu pelaa. Tänäänkin Caleana oli työhuoneessa nukkumassa ja herkkulaatikko hiljalleen aukeni. 

Jossain vaiheessa unikeko havaitsi, että jää jostain paitsi ja henkilökunnan piti kaapata neiti syliin ja yrittää harhauttaa ja kiinnittää huomio muualle. 

Nyt pitää vahtia mitä hämärää täällä tapahtuu.

Yksi tippa neljä kertaa päivässä

Nyt tiedetään mitä henkilökunta tekee seuraavat kymmenen päivää. Itsepäiselle, vastahankaiselle neidille silmätippojen laitto neljä kertaa päivässä. Jihuu!

Tammikuussa kävimme lääkärissä vasemman luomen turpoamisen takia ja saimme silmätulehdukseen voidemaista lääkettä. Tulehdus hävisi nopeasti, mutta silmä ei kuitenkaan täysin parantunut. Tulehdus uusiutui ja kävimme näyttämässä silmää uudestaan. Sidekalvontulehdushan siellä on. Luomi ei ollut samalla tavalla turvoksissa kuten viimeksi, joten tulehdusta ei yhtä helposti havainnut. Luomen lupottamisen takia tajusimme, että kunnossa ei olla vieläkään. 

Nyt meillä on siis edessä reilu kymmenen päivän urakka, josta henkilökunta on lusinut jo pari. Taisteluvoiton olemme joka kerta saaneet tähän mennessä ;)

Lääkärissä olin niin kiltti ja reipas tyttö, että mamma oli ihan ihmeissään. En ole kuulemma koskaan edes näyttelyissä käyttäytynyt niin kiltisti kuin tänä vuonna lääkärinvastaanotolla.  Ehkäpä se ikä tuo viisautta....

Mitä ahtaampi sen parempi

Caleanalla on näin talvisin tapana ängetä mahdollisimman ahtaisiin paikkoihin nukkumaan.

Jos patterin väliin ei jaksa kaivautua niin iskän viereen nojatuoliin on mentävä. Mitäs sen väliä vaikka henkilökunta ahtaasti joutuukin olemaan.

Kissojen ihmekasvi idästä

Onko teillä jo testattu matatabia?

Näyttävät aivan puutikuilta

Tiedättekö mitä se on?

Matatabi on aasialaisten kissojen kissanminttu. Ei yrtti kuten kissanminttu vaan joko lehdistä jauhettu tai puun oksista valmistettu kissoja hullaannuttava aine.  Me saimme tätä ihmekasvia Faunatar yhteistyön kautta testattavaksi. 

"Kyseessä on kissanmintun tavoin toimiva myrkytön ja kissaturvallinen kasvi, joka saa kehrääjien karvasukat pyörimään jaloissa ja tuo leikkiin mukavasti uutta säpinää. Suosittelemme kokeilemaan uutuusleluja siitäkin huolimatta, että kissasi ei reagoisi esimerkiksi kissanminttuun näkyvästi – matatabi on aivan oma kasvilajikkeensa, eikä ole sukua kissanmintulle. Voi siis olla, että juuri se aiheuttaa kissassasi innostunutta hyrinää!"

Faunatar

Jerryn nenä havaitsi jo pussin läpi jotain hyvää.

Kiitos nämä minulle.

Tikut ovat pitkäikäisiä sillä vanhaa pintaa kuorimalla saadaan uudet tuoksut esille.

Meillä matatabista tykättiin.

Salasyömärit

Tompalla, Jerryllä ja henkilökunnalla on salaisuus. Se liittyy ruokailuun. Pojat syövät  muutoin samaa allergisten ruokaa kuin Caleanakin, mutta joskus kaksikko saa herkutella.

Tänään oli taas herkuttelupäivä. Herkkuhetki pyritään järjestämään siten, ettei Caleana kiinnitä tilanteeseen mitään huomiota. Toinen henkilökunnan jäsenistä linnoittautuu poikien kanssa makkariin ja tarjoilee ruokaa ja toinen kiinnittää Caleanan huomion leikkiin (jos neiti tajuaa, että jotain outoa tapahtuu). Aina neiti ei edes ole tajunnut, että pojat "katoavat" jonnekin hetkeksi ja palaavat piilosta tyytyväisinä ja salaperäisinä huuliaan nuollen.  

Tompalla kestaa aina hetki tajuta mistä on kyse :) Kuka nyt oikeasti söis makuuhuoneessa, ihmettelee Tomppa.

Siis mä esitän nukkuvani. Tiedän tasan tarkkaan mitä täällä tapahtuu. Ei viitsitä vaan poikien kanssa kertoa henkilökunnalle. Annetaan niiden olla siinä uskossa, et ne on meitä fiksumpia.

Mitäs meille?

Vuosi vaihtui ja mitäs meille kuuluu? No ei mitään ihmeellistä. Caleanan kanssa noudatetaan tarkkaa kanatonta ruokavaliota. Olemme tässä suhteellisen hyvin onnistuneetkin ja pojatkin ovat suostuneet syömään samoja allergiaherkille kissoille suunnattuja ruokia. Tomppa nyt välillä kertoo mitä mieltä on tarjoilusta, mutta salaa käy kuitenkin syömässä :)

Märkäruokana olemme tarjonneet viljatonta ruoka-aineintoleranssista kärsiville kissoille tarkoitettua Catz finefood- merkin ruokaa.

Makuvaihtoehtojakin on kiitettävästi. Kanalle sanomme ei kiitos ja kenguru ei tosin uponnut, mutta muuten maistuu.

Henkilökunnan kannalta ainoa miinus on sapuskan korkeahko hinta, mutta eipä auta valittaa. Pääasia kuitenkin, että allergisilta reaktioilta säästyttäisiin.

Jos huonosti käy ja allergia puhkeaa, niin mun joku tassuista turpoo ja sitä alkaa kutittamaan. Se kutina ärsyttää ja mä yritän purra sen pois. Joskus olen purrut niin pahasti, että olen joutunut lääkäriin ja saanut pahaa lääkettä. Henkilökunta vahtii mua tarkasti ja jos ne huomaa mun kiinnostuksen räpylän jyrsimiseen niin saan tän häkkyrän päähän. Kuulemma siksi etten purisi ihoa rikki. Pieneen punoitukseen ja kutinaan laitetaan ihmisten bepanthenia ja annetaan vaikuttaa. Lopulta se auttaa.

Viime viikolla kävimme ensimmäistä kertaa uudessa eläinlääkärissä. Päätimme vaihtaa lääkäriasemaa kissoihin erikoistuneeseen CatVet kissaklinikkaan.

Kokemuksen perusteella teimme loistavan valinnan. Saimme ns. akuuttiajan, koska huomasimme perjantaina, että Caleanan silmässä on tulehdus, joka ei kotikonstein lähde. Klinikalla oli kiire, mutta saimme kuitenkin ajan pikaisesti. Palvelu oli ystävällistä, asiantuntevaa ja asiallista. Saimme lääkkeet ja silmä on kovaa vauhtia paranemassa.  

Miss Tötteröpää

Kuten facesta olettekin jo huomanneet Caleana sai tänään "riemukseen" lampunvarjostimen päähänsä. Aamulla lähdettiin autoilemaan ja neiti olikin innoissaan jo kantokopassa odottelemassa tulevaa reissua. 

Reissun tarkoituksena oli käydä lääkärissä. Neidin vasen takatassu oli selvästi turvonnut eikä kävelystä meinannut tulla mitään. Jotain inhottavaa siellä oli sillä tassua yritettiin nuolla ja pureskella jo parin päivän ajan.

Olipas tujua tavaraa, kohta mä pökrään

Lääkärin pikainen vilaisu ei riittänyt vaan Caleana piti rauhoittaa ja karvat ajeltiin anturoista pois. Pahan näköinen tulehdushan siellä oli ja antibiootit saatiin. 

Syytä tulehdukseen ei voi varmana sanoa, koska tassussa ei ollut piikkejä tms. sinne kuulumatonta.

Yksi syy saattaa olla allergian aiheuttama reaktio, jonka neiti on yrittänyt itse saada pois puremalla ja nuolemalla anturoita.

Pojat vahtii ja hoitaa mua etten tee mitään tyhmää, kun askeleet horjuu

Parempi pysyä makuulla

Henkilökunta odottaa "innolla" tablettien antoa, sillä Caleana ei ole todellakaan mitenkään yhteistyökykyinen lääkintäasioissa :)

Aamuiset ykät

Kissat eivät ole paljoakaan ykäillyt. Siksi heräsikin ihmettely, kun Tomppa on joinain aamuina oksentanut kirkasta nestettä. Ruokaa, kissanruohoa tai karvoja ei oksun mukana ole tullut. Maalaisjärjellä pähkäiltynä mietimme, että syökö kaveri öisin laisinkaan. Syömättömyys ei ole normaalia, koska herra juoksee aina keittiöön perässä kerjäämään ruokaa. 

En syö, hyi!

Öisin meillä on avoinna raksubaari ja Caleanan allergiasta johtuen olemme tarjoilleet kaikille hypoallergisia napuja. Yliopiston apteekista olemme bonganneet ainakin kolmen eri merkin allergiaruokaa (Trovet, Hill's ja Royal Canin). Hill's on takuuvarma herkku, mutta jatkuvasti syötynä siihen tulee varmaankin ennenpitkää kyllästymään. Toisena vaihtoehtona kokeilimme Trovetia. Merkillä on kahta eri makuvaihtoehtoa hyporuokaan, joka kuulosti hyvältä vaihtelulta. Tätä nappulaa kyllä syötiin, mutta ei yhtä hyvin kuin Hill'siä. Kolmantena kokeilimme Royal Caninia. Luulimme, että nappula maistuu (ei tosin yhtä hyvin kuin Hill's). Caleana ja Jerry siis Royalia söi, mutta Tomppa ei. Kirkkaan nesteen oksentelu johtuu siis mitä ilmeisimmin syömättömyydestä ja tyhjästä vatsasta. Viime yönä vaihtui merkki takaisin herkku Hill'siin ja oksentelua ei ole enää ollut. Voi pientä Tomppaa!!

Apteekista mukaan tarttui myös matolääkkeet, tällä kertaa tabletteina. Tahna päätyy varsinkin Caleanan kohdalla aina seinään tai henkilökunnan vaatteille, joten totesimme tablettien olevan siistimmin annettavissa. Tabletit jaettiin kahtia ja piilotettiin herkkutikkujen sisälle. Juoni paljastui heti. Herkkutikuista piti muovata pyöreät pallot, jotta lääkkeen sai paremmin upotettua piiloon. Pari kertaa herkkupallot syötiin ja tabletit syljettiin ulos, mutta väitän silti tämän tavan olevan tahnaa parempi.

Ei syödä kanaa

Caleanan allergiaepäilyn ja kanan poissulkeminen ruokavaliosta on aiheuttanut hieman harmaita hiuksia henkilökunnalle. Kissan ruoat sisältävät nimittäin todella usein kanaa. Miksi? Koska se on halpa raaka-aine. 

Kanan poistaminen ruokavaliosta on harmillista, sillä sitä meillä syötiin ennen mielellään. 

Aluksi kuivasapuskan metsästäminen oli haasteellista, sillä ei kanaa sisältäviä nappuloita ei tahtonut eläinkaupoista löytyä. ZiwiPeakilta löytyi viljatonta ja kanatonta ilmakuivattua kuivaruokaa, mutta tuote oli hinnakas (400 gramman pussi maksoi lähes 20 euroa!!!). Jätimme eläinkaupat ja siirryimme eläinlääkäreiden myymiin tuotteisiin. Löysimme Hill`siltä hypoallergisen z/d ja d/d kuivanappulat. Hieman epäilimme miten nappulat maistuvat nirsoille kissoille, mutta yllätys oli suuri sillä kuppi oli tyhjennetty pikaisesti. Hill´sin z/d maksaa noin 35€ (2kg). Eläinlääkäreissä ei ole myynnissä kuin muutamia pusseja kerrallaan, mutta onneksi esim. Viikin yliopiston apteekissa on suuri valikoima eläinten erikoisruokavalioihin tarkoitettuja tuotteita. 

Olemme helpottuneita, sillä saimme suhteellisen helposti paikannettua mahdollisen allergian aiheuttajan (tai näin ainakin toivomme). Tietyn ruoka-aineen pois sulkeminen ruokavaliosta saattaa vaatia paljonkin aikaa. 

Henkilökunta joutunee vain jatkossa tekemään ruokaostokset erityisen tarkasti, sillä emme halua mystisiä turvotuksia tai punaista leukaa "koristamaan" neidin naamaa.

Tänään poikkesimme eläinkaupassa katsastelemassa märkäruokavaihtoehtoja ja bongasimme juuri markkinoille tulleen Little BigPaw- nimisen tuotemerkin. Innostuimme heti, sillä ruoka näytti olevan lihaisa ja sitä sai muunakin kuin  kanana. Painotimme myyjällekin, että ruoka ei saa sisältää kanaa. Tämä ei kuulemma ollut ongelma, sillä muitakin makuja löytyy (ankkaa ja kaloja). Ostimme siis muutaman paketin testiin. Ostopäätöstä vauhditti tieto siitä, että paketin kyljessä luki "hypoallergenic". 

Kotiin tullessamme kerroin kolmikolle, että mamma toi tuliaisiksi kauppareissulta uutta ruokaa. Onneksi luin pahvikansia tarkemmin ja huomasin mauksi 70% duck & chicken...... Sanoin siis nimenomaan myyjälle ettei saa sisältää kanaa..... No olisimpa lukenut itsekin tarkemmin. Se siitä uuden merkin testaamisesta. Tämä on osoitus siitä, että tarkkana pitää olla.

Mamma toi meille rouskuteltaviksi ilmakuivattuja kaninkorvia. Ne tuoksui aivan taivaallisilta, mutta me ei oikein ymmärretty miten niitä tulisi syödä. Korvat päätyivät mamman vanhempien koiralle joululahjaksi. Se kuulemma ymmärsi korvien päälle jotain.

Uusi Vuosi

"Huh, tää vuosi on alkanut oudosti. Meillä ei ole enää yhtään mattoa.Ne vietiin pesulaan." Kolmikolla oli sen verran rajut uuden vuoden juhlat, että aamulla saimme alkaa siivoamaan matoilta ykä- ja kakkatahroja. Joku (kukaan ei ilmoittautunut syylliseksi) oli yöllä päättänyt hangata kakkapepaa pitkin mattoja ja yökkiä siinä samalla.

 

 

Tavara oli jo aamulla sen verran lujaa kiinni matossa, että ei auttanut muuta kuin kääriä ne pakettiin ja antaa pesulan hoitaa hommansa. Caleanaan tämä matottomuus on vaikuttanut eniten. Päiväunista ei meinannut tulla mitään, kun neiti ravasi mäkättäen ympäri kämppää eikä löytänyt hyvää unipaikkaa (neiti tykkää hengailla eteisen matolla).

 

 

Vihdoinkin mä pystyin rauhoittumaan.

 

 

 

Viime vuonna neitiä häiritsi epäilemämme allergia. Nyt meillä syödään hypoallergista kuivaruokaa ja se on selvästi tepsinyt. Turvotusta eikä punaista leukaa ole enää näkynyt. Toivotaan, että tänä vuonna allergia ei enää ilmoita olemassa olostaan vaan saimme sen kukistettua poistamalla kanan ruokalistalta. 

Turvotusta

Edellisessä kirjoituksessa kerrottiin Caleanan mystisestä sairaudesta. Kaula turposi ja neiti vietiin lääkäriin. Syytä turvotukseen ei selvinnyt, mutta kortisoni auttoi. Kaula ei ole enää turvoksissa, mutta oikeassa etutassussa oli jossain vaiheessa turvotusta ja tällä hetkellä turvotus on siirtynyt takajalkaan. Turvotus ei menoa ja meininkiä hidasta, mutta onhan se ikävän näköinen. Huulikin punoittaa aika-ajoin.

 

Aikaisemmin lääkärin kanssa ajattelimme, että turvotus voisi johtua allergiasta. Meillä ei ole tehty suuria muutoksia ruokien suhteen. Olemme kylläkin vaihdelleet viljattomia ja viljallisia kuivanappuloita ja makuna ovat  yleisesti olleet kana, kala, lammas ja jänis. Nyt vaihdoimme kaikki kuivanappulat viljattomaan vaihtoehtoon, mutta sekään ei ole tuottanut tulosta. Tällä hetkellä pannassa ovat sekä viljat, että kana. Harmillista, sillä  meillä kissat rakastavat kanaa. Täytyy ilmeisesti selvittää mysteeri eliminoiden allergian aiheuttajia yksi kerrallaan pois.  

 

 

Googlettamalla sain selville, että kissojen ruoka-aineallergioita voi testata verikokeella, mutta tulokset eivät välttämättä anna luotettavaa tulosta. Onko muilla kokemusta allergiakokeista?

 

Mamma kutsuu mua pusuhuuleksi.

 

Nyt meillä on testissä Canaganin Cat Country Game ja saman merkin Scottish Salmon. Nappuloilla on tyytyväisyystakuu eli jos ruoka ei jostain syystä maistu niin kuittia vastaan pussit voi palauttaa. Meillä on sen verran nirsoa ja Hill'sin Science Planiin tottunutta jengiä, ettei uusien nappuloiden maistuminen ole itsestään selvää.

 

Nyt vaan toivotaan, että allergian aiheuttaja saadaan selville ja turvotusta ei enää ilmene.



Mystinen sairaus

Ehkäpä sitä olisi halunnut kirjoittaa 200:n blogitekstinsä jostakin muusta aiheesta kuin tämän päivän lääkärireissusta. Noh, meillä on kuitenkin kaikki hyvin. :)

Caleana oli eilen aamulla vaisu ja kakosteli sekä liposkeli huuliaan. Aamukahvia juodessa sai odotella koska se öklöpöklö tulee, mutta eipä tullut. Päivällä neiti nukkui omissa oloissaan, mutta illalla tuli viereen nukkumaan. Tänä aamuna vointi ei ollut kohentunut vaan sain työpäivän aikana viestin, että nyt sitä öklöpöklöä tulee ja moneen eri paikkaan. Ei muuta kuin varaamaan aikaa lääkäriin. Ruoka ja juoma on kuitenkin maistunut (mitä nyt tänään päivällä tuli öklöpöklönä ulos). Ennen lääkärille menoa vesi maistui eikä tullut ulos. Ripuliakaan ei ole ollut.

Töistä tullessani huomasin neidin ala leuassa "heltan" eli turvotusta.

Kattokaa mun kaulaa! Ihan kauhea kaksoisleuka!

Lääkäri totesi: Kliinisessä yleistutkimuksessa Caleana oli pirteä. Sydän- ja hengitysäänet olivat normaalit. Pinnalliset imusolmukkeet normaalit. Abdomenin palpaatio: ei arista. Lämpö normaali. Leuan alla turvotusalue, joka ei arista. 

Lääkäri ei oikein osannut antaa mitään "tuomiota", joten päädyimme ottamaan verikokeet.

 Nekin kuulemma näyttivät ihan hyviltä, joten edelleenkään syy turvotukseen ei selvinnyt.

Se täti perhana pisti mua ja laitto mulle laastarin.
En saanu valita edes väriä!

Caleanalle annettiin kuitenkin pistoksena kortisonia ja tämän päivän osuus antibioottista. Kortisonin tarkoituksena olisi laskea turvotusta. Antibioottia pitäisi antaa kaksi kertaa päivässä viikon ajan, mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Helpottavaa on, että neidille saatiin lääkkeet, mutta vieläkään ei tiedetä varmuudella miksi leuan alaosa on turvonnut. Olisiko ampiainen pistänyt? Kädellä kokeillessa ei kyllä tunnu pistoksen jälkeä eikä hengenahdistustakaan ole ollut. Kaiken lisäksi turvotus tuli vasta tänään.

Suuri mysteeri ei siis selvinnyt, mutta toivottavasti lääkkeillä saadaan potilas pian terveeksi!