PetExpo
Viime viikonloppuna järjestettiin PetExpo messujen yhteydessä RUROKin 104. ja 105. kansainvälinen rotukissanäyttely. Tähän tapahtumaan oli myös neidille buukattu kahden päivän esiintymiskeikka. Jännitystä ei ollut enää yhtä paljon ilmassa kuin ennen eli ilmeisesti näistä näyttelyreissuista alkaa muodostua jo rutiinia :) Aamulla oltiin jo ennen seitsemää jonottamassa ovien avautumista ja eläinlääkäritarkastusta.
Ajoissa kun oltiin niin päästiin valitsemaan laajasta valikoimasta sturdille paikkaa. Päädyimme pöydän päätyn, jonka henkilökunta luuli olevan hyvä.
Kissoja oli jälleen kerran rutkasti mukana. Messuillakin oli paljon vierailijoita, ihan tungokseen asti. Aina sai varoa mihin astuu tai kävelee, kun perheiden pienimmät poikkoilivat pitkin käytäviä nähdessään jotain mielenkiintoista.
Caleana mökötti jälleen kerran häkissään majoittuen kaikkien vällyjen alle, tavalleen uskollisesti.
EI kiinnosta! Mä oon täällä ja pysyn. |
Mulla on suuret pyöreät silmät, sillä vähän pelottaa. |
Tuomarina oli ranskalainen Philippe de Guerny Ventura. Vitsikäs mies, joka oli varsin eläväinen ja puhelias tuomari. Englannista sai jotenkin selvää, mutta tämä kaveri ei ollut Caleanan mieleen. Yleisvaikutelmaksi tuomari kirjoittikin excellent but moody. Rakenne oli atleettinen ja kunto erinomainen, silmät olivat hieman pyöreät johtuen ilmeisesti jännityksestä (pitäisi olla mantelinmuotoiset). Kontrasti olisi voinut olla parempi. Noh, pääasia, että sertti tuli ja neiti pääsi takaisin boksiinsa mököttämään.
MAMMA miten sanotaan ranskaksi, että laske mut alas; excusez-moi...... let me down!! |
Caleanan kiukutellessa omissa oloissaan pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa Namu Naukulaa. Ihastuttava neitokainen ja sain kunnian leikkittää neitiä.
Leikin keskellä piti vähän myös poseerata. |
Sunnuntaina
Ehkä tää onkin ihan kivaa. |
Arvostelu oli aikaisemmin kuin edellisenä päivänä. Tosin ennen tuomarille menoa osallistuin karanneen kissan metsästykseen. Naapuri pöydällä arvosteltavana ollut kissa päätti, että nyt riitti ja säntäsi pöytien ali ison tavarakontin alle piiloon. Siinä sitä hetki ihmeteltiin, että mitäs nyt tehdään ja kuinka saadaan katti kontin alta pois. Onneksi paikalle saatiin pikaisesti oma koppa ja lelu, joiden turvin pikkuinen uskaltautui piilostaan.
Tuomarina toimi tällä kertaa suomalainen Mira Fonsén. Caleanan koko, lihaksikkuus ja keskivahva luusto miellyttivät. Pää on hyvän muotoinen ja poskipäät korkeat. Silmät olivat myös hyvän kokoiset, mutta tänäänkin jännityksestä johtuen aavistuksen pyöreät. Korvien koko ja sijainti hyvä, turkki ex laatuinen, ex täplät, hieno väri ja hyvä kontrasti (edellisenä päivänä se oli huono). Hännän pituus ja muoto ex. Kunto ex. Yleisvaikutelma puhelias, mutta hyväkäytöksinen.
Ja näin jälleen kerrytettin serttikokoelmaa yhdellä ruusukkeella. Viikonlopun saalis siis 2 x EX1 CABPIB.
Sunnuntaina Caleana tuntui jo paljon rennommalta. Sen sain huomata myös sturdille valitsemassani paikassa. Olin siis varannut paikan pöytärivin päästä. Siinä olisi hyvin tilaa henkilökunnankin hengailla. Noh, neiti päättikin sen verran reipastua, että kokeili miten sturdissa onnistuu kiipeileminen. Kiipeilyä tietenkin kokeiltiin sillä seinällä jossa ei ollut tukea lainkaan eli pahin skenaario olisi ollut, että häkki olisi kaatunut kyljelleen maahan. Onneksi olin paikalla, kun tätä temppua yritettiin, joten sain järjesteltyä pikaisesti paikan vaihdon. Siirryimme sitten kahden metallihäkin väliin, joten nyt neidin sopi suunnitella uusi pakosuunnitelma :)
Viikonloppu ei ollut pelkästään näyttelyä vaan henkilökunta pääsi samalla messuilemaan, tässä kuvin messujen muusta annista (aika eläinpainotteista tosin):
Uni maistuu |
Käärme oli skarppina |
Löytyi myös hauska tekstiili |
Pojille tuliaisia, nyt pitäisi vain päättää kumpi kummalle? |