Tyttöjen viikonloppu Tampereella
Lähdimme viime viikon perjantaina Caleanan kanssa kahdestaan kohti Tamperetta. Tarkoituksena oli viettää tyttöjen keskeistä laatuaikaa, pojat jäivät vahtimaan kotia. Ohjelmassa oli hotellimajoitusta, kissakahvilaa, rentoutumista ja näyttelymeininkiä.
Menomatka hoidettiin yhden pysähdyksen taktiikalla.
Hei mamma! Oletko varma, että tämä bensa riittää? Käydäänkö me shoppailemassa Ideaparkissa? Nyt vois hyvin mennä, kun pojat on kotona. |
Hotelliksi valitsimme Tampereen uudehkon Tornin. Kissakahvila oli kävelymatkan päässä ja näyttelypaikallekin oli vain viitisen kilometriä. Loistava sijaiti siis. Mikä parasta Caleanaa odotti huoneessa tervetulolahja, kassillinen herkkuja!
Huone ole muutenkin oikein hieno ja neitikin kotiutui nopeasti.
Kyllä täältä kelpaa katsella tv:tä. |
En tiedä oliko tämä jokin desing-tuoli, mutta ainakin kynnet tuli hyvin teroitettua mamman kauhuksi. |
Perjantain Caleana sai levätä huoneessa, kun mamma kävi tutustumassa kissakahvilaan ja sen asukkeihin.
Lauantaina heräsimme aikaisin ja suuntasimme kohti näyttelypaikkaa. PIROKin näyttely oli Suomen suurin yli 600 kissan tapahtuma. Arvosteluun sai siis jonottaa. Aamusta käytiin pokkaamassa Ocicat ry:n vuoden 2014 kastraattinaaraskilpailun 3. palkinto (aiemmin kirjoitin sijoitukseksi toinen, mutta tarkempien laskutoimitusten jälkeen Caleana olikin kolmas).
Tuomarina toimi ruotsalainen Ulrika Eriksson. Tuomari oli varsin perusteellinen ja omaa vuoroa saatiin odottaa todella pitkään. Muutama oci ennen meitä ei saanut serttiä tassujen pigmenttivian takia (asia johon tuomarit eivät ennen ole kiinnittäneet huomiota). Siinä oli moni kokenut kasvattajakin ihan ihmeissään, että mikä juttu tämä on. Tosi kireä tuomari oli siis kyseessä. Alkoi jo hieman pelottaa, että hylsy tulee meillekin jos Caleana laittaa oikein parastaan arvostelussa (siinä pahemmassa merkityksessä). Pitkä odottelu ja mamman sylissä vietetty aika olivat tehneet ihmeen ja neiti käyttäytyikin pöydällä oikein mallikkaasti. Kommentit turkista: Super suklainen ja hieno kontrasti, silmät ex sijainti, kroppa lihaksikas, nice girl. Pääsimme jopa TP- valintoihin, mutta menestystä ei tullut.
Sunnuntaina kissoja oli paljon vähemmän kuin edellisenä päivänä, joten tuomarointikin sujui varsin nopeasti. Tällä kertaa tuomarina toimi tsekkiläinen Linda Knýová. Mukava ja rento tuomari. Tälläkin kertaa pääsimme TP- valintaan, mutta neidin onneksi pääsimme nopeasti palaamaan takaisin häkkiin :)
Vaikutelma näyttelyviikonlopusta oli oikein positiivinen. Neiti käyttäytyi hienosti ja saimme juuri sen mitä lähdimme hakemaankin eli 2x CAGPIB- serttejä tuli kotiin vietäväksi. Tavattiin vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Caleanan veli Kukkatarhan Capsicum alias Zeus nähtiin ensimmäistä kertaa sitten pentuaikojen.
Mitä sisko? |
Tapasimme myös toistamiseen Cissus veljen suloisen pojan, CH FI* WiliWillan Bollingerin
Moi täti, mä oon täällä sun naapurissa. |
Pääsin myös osallistumaan pelastusoperaatioon sillä huomasin tämän pienen pojan karanneen tutkimaan suurta maailmaa. Loppu hyvin kaikki hyvin, sillä pikkumies ei päässyt kovin kauaksi karkaamaan nimittäin päivän päätteeksi hän pokkasi kategorian 3 parhaan pennun palkinnon.
Mä kokeilin vähän siipiäni maailmalla, mutta matka tyssäsi aika lyhyeen. FI*Topspot JoyfulJoke of Solstice, alias Jippo |
Tässä näyttelyssä oli hauska huomata, että myös rescue kissat saivat osallistua näyttelyyn. Voi mitä suloisuuksia nämä rescuet olivat. Kissojen katastrofiyhdistys KKY ry esitteli toimintaansa ja Kissojen suojelu ry eli Kisu otti vastaan lahjoituksia kodottomien kissojen hyväksi.
Hieno saalis hyvään tarkoitukseen |