Nyt mä suutuin!!!!

Arghh....nyt meni hermot! Julistan henkilökohtaisen sodan Mirrixiä ja henkilökuntaa vastaan (pojat on varmaan samaa mieltä, mutta ne on nössöjä eikä valita). 

Henkilökunta tuli iloisesti kaupasta apteekin pussia heiluttaen. Meiltä loppui ilo lyhyeen, kun Tompasta alkaen jouduttiin yksitellen suljettujen ovien taakse. Suljetut ovet eivät tässä talossa tarkoita koskaan mitää kivaa. 

Siinä sitä Jerryn kanssa ihmeteltiin, kun Tomppa tuli huuliaan lipoen hetken päästä. Seuraavaksi sisään meni Jerry. Sama juttu, huulia maiskoteltiin jälleen. Sitten oli mun vuoro. Toinen henkilökunnasta otti syliin ja toinen lähestyi epäilyttävän ruiskun kanssa. Löin liinat kiinni ja rimpuilin itseni irti. Taas jouduin syliin. Nyt käytin jo vähän ääntä ja rimpuilin taas itseni irti. Henkilökunta keksi kääriä minut pyyhkeeseen. Enhän mä tästäkään tykännyt. Nyt rimpuilin täysillä ja huusin kunnolla. Syljin kaiken mahdollisen mönjän pois. Päätä heiluttamalla sain tahnaa jopa henkilökunnan silmään ja seinille. 

Turha alkaa mulle ryppyilee. Täältä kyllä pesee!
Kuinkahan kauan noi palvelijat jaksaa mököttää?

Kohta on joulu

Joko teillä henkilökunta hermoilee joulun kanssa? Meillä ne hermoilee lahjojen hankintaa. Vähän pelätään, että ne unohtaa ton ruokapuolen kokonaan... Aina kun meillä vähän meno yltyy villiksi, niin mamma toteaa, että ei saa riehua. Tontut kuulemma kurkkii ikkunan takana. Viime viikolla mamma tuli kaupasta kotiin ja kysyi, että onko täällä kilttejä kissoja?

 

 

Se oli kuulemma nähnyt joulupukin ja käski tuomaan ton kiipeilypuun meille. Se me saatiin joululahjaksi, joten enää ei vissiin tarvitse murehtia niistä tontuista? Eihän ne voi lahjoja poiskaan hakea?

 

 

Ruokapuoli meillä on myös hoidettu, on lihaa, napuja ja herkkuja. Faunattaresta tuli yhteistyön merkeissä Arden Grange- merkkistä ruokaa kokeiluun pari pussia. Kana+ peruna sekoitus upposi jengiin paremmin, kuin lohi+peruna. Meillä ei tosta kalasta niin hirveästi välitetä.

 

 

Caleana näitä oikeita lihoja vaan syö. Herhiläisenä neiti pyöri jaloissa, kun lihoja pussitin. Tiukka kyttäys kannatti, sillä sydän heltyi ja jämät päätyi lautaselle popsittavaksi.

 

Hyvä vaan, ettei pojat tajuu hyvän lihan päälle mitään. Saanpahan itse enemmän.

 





Hiljainen kaveri

Meille ilmestyi viime viikolla tämmöinen Jerryn näköinen kissa. Aika hiljainen tapaus, eikä se mihinkään edes liiku. Sillä on kyllä Caleanan harmiksi talon tärkein tehtävä. Ovistoppari ettei neiti pääse rämpyttämään ja murtautumaan vaatekaappiin (ainakaan öisin). 

Hyvin on kaveri hoitanut hommansa henkilökunnan mielestä :)

Karkki vai kepponen

Onko teillä tavattu aaveita, vampyyreitä tai muita Halloween hirvityksiä?

 

Meillä taitaa olla rauhamaassa ja elellään sulassa sovussa.

 

 

 

Pesutuokion jälkeen on hyvä ottaa nokoset.

 

 

 

Eihän sitä koskaan tiedä mitä yö tuo tullessaan....

Yhteistyötä

Jokunen aika sitten henkilökunta luki facebook-sivuiltaan, että eläinkauppa Faunatar hakee yhteistyöhön lemmikkibloggareita. Jotenkin tämä henkilökunnan jäsen sai raapastua hakemuksen verran aikaa. Viime perjantaina tulikin mukava viesti siitä, että blogimme on hyväksytty yhteistyöhön. Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Sivuillemme on lisätty Faunatteren söpö lisko-logo. Tarkoituksena on esitellä lukijoille eläinblogeja, kirjoittaa eläimistä ja harrastuksista eläinten kanssa.
    Lisäksi bloggaajille tarjotaan silloin tällöin tuotteita, joita bloggaaja voi antaa omille lemmikeilleen käyttöön ja näin kertoa blogissaan omat kokemuksensa tuotteesta.
Suunnitelmissa on myös tarjota mahdollisuus järjestää arpajaisia omille lukijoilleen ja kenties virittää jonkinlaisia bloggaushaasteita... saas nähdä mitä kaikkea kivaa tulee tapahtumaan.

Klikkaa kuvaa ja näet mitä muita blogeja sivuilta löytyy:



Prinsessan päivä

Onnea Caleana, sisko sekä veljet Kukkatarhan C-pentueesta!

Tänään tulee täyteen 3 ihanaa ja vilkasta vuotta!

Päivänsankari

Juhlan kunniaksi meillä juhlittiin, herkuteltiin ja ostettiin lahjoja.

Lahjakassi sisälsi muun muassa uuden Cat It Senses- palloradan vilkkuvalla pallolla, herkkuja, karkkeja, palloja ja aktivointiruoka-alustan (kauhea sanahirviö).

Olin syyskuun alussa kissojen aktivointiluennolla ja siellä mainostettiin kovasti interaktiivisia "ruokakuppeja". Lahjaksi päätyi myös Green mini alusta. Alustan tarkoituksena on aktivoida kissan saalistusviettiä. Kolmikko "joutuu" saalistamaan ruokansa tassun avulla, jolloin tekemistä riittää ja ruokaa ei voi hotkia. 

Henkilökuntakin herkutteli kauppareissun lomassa.

 

PIROK 6.9.2015

Vihdoinkin saan tänne blogiin jotain rustattua....

 

Joo, me ollaan näyttelyssä. Tän verran suostun poseeraamaan.

 

Olimme Caleanan kanssa syyskuun alussa Sastamalassa Pirokin näyttelyssä. Erikoiseksi näyttelyn teki se, että saman päivän aikana yhden näyttelyn sisällä oli kaksi erillistä näyttelyä, punainen ja musta. Mahdollisuus oli siis saada samalla iskulla kaksi serttiä.

 

Musta

Yleensä ocicatin kanssa on saanut odotella puoleen päivään asti tuomarointia. Tällä kertaa ensimmäinen esiintyminen olikin jo melkein näyttelyn alussa. Mustassa näyttelyssä tuomarina toimi jo kerran aikaisemminkin tavattu Mira Fonsén. Yllätykseksi Caleana käyttäytyi hienosti. Liekö aikainen aamu sekoittanut neidin näyttelyrytmin :)

Arvostelusetelissä mainitaan mm. (ihana lukea kerrankin selvää käsialaa)

- ex mittasuhteet, hyvä luusto (tyyppi)

- ex boxi, ex profiili ja vahva leuka (pää)

- ex ilme ja muoto (silmistä)

- aavistuksen keskellä, ex muoto (korvat)

- ex täplät + väri + laatu (turkki)

- ex (häntä)

- ex (kunto)

- yleisvaikutelma (rauhallinen kastraattinaaras)

 

Rauhallinen kastraattinaaras :) eipä ole ennen kehuttu rauhalliseksi. Kuten mainitsin taisi neiti olla vielä aamupöpperössä.

 

Punainen:

Ei tarvinnut kauaa odotella seuraavaa tuomarin tapaamista. Tällä kertaa tuomarina toimi entuudestaan vieras Nurit Pahl, mukava naistuomari. Caleana oli tuomarista eri mieltä. Tuomari tervehti neitiä sanomalla "Hello" ja neiti vastasi murinalla. Tuomari kysyi, että noinko teillä Suomessa tervehditään uusia tuttavuuksia? Neiti vastasi murinalla. Onneksi tuomari kuitenkin totesi, ettei usko suomalaisten tervehtivän noin :) Tässä vaiheessa mietin, että mitähän tästäkin tulee.

Arvostelusetelin tulkintaa:

- hyvä rakenne ja profiili (tyyppi)

- ex profiili, otsa saisi olla hieman jotain mistä en saa selvää (pää)

- hyvä koko ja muoto (silmät)

- hyvä koko, ehkä hieman korkeat (korvat)

- ex tekstuuri ja täplät (turkki)

- hyvä pituus (häntä)

- ex (kunto)

- yleisvaikutelma: Good looking but not in the mood today

 

Juu ei todellakaan ollut kovin hyvällä tuulella :)

 

Saman päivän kahdessa eri näyttelyssä täysin päinvastainen yleisvaikutelma, onhan sekin tietenkin saavutus. Onneksi saimme haluamamme sertit x2, jihuu!!

 

Mä sain noi, vaikka olin vähän änkyräpäällä? Onhan ne aika hienot.

 

Tämä kahden sertin näyttely oli ihan mukava kokemus. Yhden kissan kanssa selvisi hyvin, mutta aikatauluja piti seurata tiiviisti. Kahden tai useamman kissan kanssa olisi voinut iskeä jo pienimuotoinen paniikki, miten ehtii olla useassa paikassa samaan aikaan. Aika kului ainakin nopeasti.

 

Saimme näyttelypaikalle viestin kotoa, että pojat eivät suostuneet oikein syömään kun neiti oli kummasti kadonnut. Onko tämä sitä kissojen välistä rakkautta? Ollaan kaverista huolissaan.

Reissua pukkaa

Caleana: "Mamma tuli eilen kotiin ja hihkaisi ovelta, et oli ostanut mulle vaippoja. Siis TÄH!! Mitä se sano?! Mulle mitä? Erittäin oudoksi tämän tekee se, että tossa vaippapaketissa on vain koiran kuvia."

Minä ja hyvin epäilyttävä paketti

Olemme siis Caleanan kanssa lähdössä huomenna Sastamalaan PIROKin näyttelyyn ja nämä "vaipat" laitetaan kuljetuskopan pohjalle suojaamaan mahdollisia (todennäköisiä) pissoja. Koppa on näin helpompi pitää siistinä :) 

Kutsumattomia vieraita?

Kesällä on pakko pitää ikkunoita auki. Iso avoimena oleva ikkuna on verkotettu, joten sen kanssa ei ole ongelmia. Pienissä tuuletusräppänissä ei ole verkkoja. Riski kärpäsiä ja hyttysiä ilkeämmille ötököille on siis olemassa. Koskaan aiemmin ei ole mitään tapahtunut, mutta tänään bongasin Caleanan alahuulen turvonneen. Mitä mieltä olette, onkohan tuhma ötökkä käynyt vierailulla?

Eikös botoxi oo muodissa?

Neiti voi turvonneesta huulesta huolimatta oikein pirteästi ja normaalisti. Huuli ei menoa haittaa, mutta ympärillä parveileva huolestunut henkilökunta ottaa päähän.

Kahvilla

Eilen pääsimme vihdoinkin Helsingin kissakahvilaan. Kahvila oli avannut ovensa asiakkaille keskiviikkona, joten lähes tuoreeltaan pääsimme paikkoihin tutustumaan.

 Onneksi olimme varanneet kahvitteluun ajan sillä tupa oli aivan täysi. Onneksemme tyhjää tilaa löytyi ja pikkukissatkin heräilivät päiväuniltaan.

Viisi ihanaa riiviötä ja yksi vanhempi kissa toivotti meidät tervetulleiksi.

Aluksi saimme luettavaksi ohjeen.

Tämän jälkeen valitsimme herkkuja.

Sitten ihastelemaan kissoja. Pentuja, siis pentuja ja peräti viisi kappaletta!! Jos aiemmin ei ollut pentukuumetta niin vierailun jälkeen taatusti on. Voi miten pieniä ne vielä ovat.... Kyllä siellä sydän suli ja taatusti stressikin katoaa.

Tässä kahvilassa on kyllä maailman paras sisäänheittäjä





Hei täti! Liikeniskö mullekin pala kakkua?



Leikitäänkö?



Porukan konkari Pete

Moni erehtyi luulemaan Peteä pentujen emoksi. Helmiinasta onkin tullut kuulemma Peten suosikkityttö. Tässä pari käy illan päätteeksi vierekkäin nukkumaan .

Kylläpä aika vierähti nopeasti. Pennut jaksoivat hienosti temmeltää, leikkiä ja seurustella asiakkaiden kanssa. Kukaan ei myöskään pelännyt vaikka kahvila kuhisikin asiakkaita. Huomasi selvästi, että kahvilasta oli tullut niiden koti. Täytyy kuitenkin muistaa, että pennut tarvitsevat paljon unta eikä niitä unia saa häiritä.

Suomessa on nyt sitten kaksi kissakahvilaa. Siinä missä Tampereen Purnauskis- kahvila on täynnä kissatavaraa ja värejä, on Helsingin versio todella paljon askeettisempi ja väritön. Tässä kahvilassa tullaan kuitenkin viettämään paljon aikaa tulevaisuudessa ;)

Pohdiskelua

Mamma sai viime viikolla postitse paketin. Sillä oli ihmeellinen virne naamalla. Taisi tietää mitä paketissa oli...

 

 

 

Tom: " Hei Caleana! Tiedätkö mitä tarkoittaa, että Helsinkiin avataan kissakahvila?"

Caleana: " Mä vähän luulen, että se liittyy siihen mamman pakettiin"

Tom: " Joo, mä kans huomasin sen, mut sen sisältöhän oli ihan tylsä! Joku paita ja paperi. Siis ei leluja eikä herkkuja!!"

Caleana: "No, niinpä! Yritä nyt ymmärtää noita ihmisiä. Sitä mä en kyllä tiedä mitä siellä kissakahvilassa tehdään? Juodaan kissakahvia vai juodaan kahvia kissojen kanssa? Sitä samaahan voisi tehdä täällä kotona meidän kanssa."

Tom: "Lähteä nyt istumaan johonkin vieraaseen paikkaan, katsomaan muita kissoja"? Nyt toi mamma on vielä joku osakas eli se tulee käymään siellä ainakin kerran vuodessa jossain kokouksissa."

Caleana: " Pitäisiköhän nyt keksiä kostoksi vähän jotain häppeninkiä?"

Tom: " Sähän voisit murtautua johonkin kaappiin ja mä voisin kutsua "SEN" kylään. "

 

 

Henkilökunta siis liittyi Helsingin kissakahvilan osakkaaksi.

 

 

Ensimmäinen vierailu kahvilaan on varattu ensi viikon torstaille!! Ei meinaa malttaa odottaa.

 

 

Henkilökunta lähtee ensi viikolla parin päivän matkalle. Kissoille saadaan hoitaja, joka kävikin täällä pitkästä aikaa kolmikkoa tapaamassa. Caleana ja Jerry ottivat hoitajan innolla vastaan jo heti eteisestä. Tomppa sen sijaan vietti koko vierailun ajan sängyn alla piilossa. Edes herkut eivät saaneet kaveria liikkeelle. Toivottavasti tämä kolmikko ei saa päähänsä koetella liikaa hoitajan hermoja.



PIROK 9.-10.5.2015

Tyttöjen viikonloppu Tampereella

 

 

Lähdimme viime viikon perjantaina Caleanan kanssa kahdestaan kohti Tamperetta. Tarkoituksena oli viettää tyttöjen keskeistä laatuaikaa, pojat jäivät vahtimaan kotia. Ohjelmassa oli hotellimajoitusta, kissakahvilaa, rentoutumista ja näyttelymeininkiä.

 

Menomatka hoidettiin yhden pysähdyksen taktiikalla.

 

Hei mamma! Oletko varma, että tämä bensa riittää? Käydäänkö me shoppailemassa Ideaparkissa? Nyt vois hyvin mennä, kun pojat on kotona.

 

Hotelliksi valitsimme Tampereen uudehkon Tornin. Kissakahvila oli kävelymatkan päässä ja näyttelypaikallekin oli vain viitisen kilometriä. Loistava sijaiti siis. Mikä parasta Caleanaa odotti huoneessa tervetulolahja, kassillinen herkkuja!

 

 

Huone ole muutenkin oikein hieno ja neitikin kotiutui nopeasti.

 

Kyllä täältä kelpaa katsella tv:tä.

En tiedä oliko tämä jokin desing-tuoli, mutta ainakin kynnet tuli hyvin teroitettua mamman kauhuksi.

 

Perjantain Caleana sai levätä huoneessa, kun mamma kävi tutustumassa kissakahvilaan ja sen asukkeihin.

 

 

Lauantaina heräsimme aikaisin ja suuntasimme kohti näyttelypaikkaa. PIROKin näyttely oli Suomen suurin yli 600 kissan tapahtuma. Arvosteluun sai siis jonottaa. Aamusta käytiin pokkaamassa Ocicat ry:n vuoden 2014 kastraattinaaraskilpailun 3. palkinto (aiemmin kirjoitin sijoitukseksi toinen, mutta tarkempien laskutoimitusten jälkeen Caleana olikin kolmas).

 

Tuomarina toimi ruotsalainen Ulrika Eriksson. Tuomari oli varsin perusteellinen ja omaa vuoroa saatiin odottaa todella pitkään. Muutama oci ennen meitä ei saanut serttiä tassujen pigmenttivian takia (asia johon tuomarit eivät ennen ole kiinnittäneet huomiota). Siinä oli moni kokenut kasvattajakin ihan ihmeissään, että mikä juttu tämä on. Tosi kireä tuomari oli siis kyseessä. Alkoi jo hieman pelottaa, että hylsy tulee meillekin jos Caleana laittaa oikein parastaan arvostelussa (siinä pahemmassa merkityksessä). Pitkä odottelu ja mamman sylissä vietetty aika olivat tehneet ihmeen ja neiti käyttäytyikin pöydällä oikein mallikkaasti. Kommentit turkista: Super suklainen ja hieno kontrasti, silmät ex sijainti, kroppa lihaksikas, nice girl. Pääsimme jopa TP- valintoihin, mutta menestystä ei tullut.

 

Sunnuntaina kissoja oli paljon vähemmän kuin edellisenä päivänä, joten tuomarointikin sujui varsin nopeasti. Tällä kertaa  tuomarina toimi tsekkiläinen Linda Knýová. Mukava ja rento tuomari. Tälläkin kertaa pääsimme TP- valintaan, mutta neidin onneksi pääsimme nopeasti palaamaan takaisin häkkiin :)

 

Vaikutelma näyttelyviikonlopusta oli oikein positiivinen. Neiti käyttäytyi hienosti ja saimme juuri sen mitä lähdimme hakemaankin eli 2x CAGPIB- serttejä tuli kotiin vietäväksi. Tavattiin vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Caleanan veli Kukkatarhan Capsicum alias Zeus nähtiin ensimmäistä kertaa sitten pentuaikojen.

 

Mitä sisko?

 

Tapasimme myös toistamiseen Cissus veljen suloisen pojan, CH FI* WiliWillan Bollingerin

 

Moi täti, mä oon täällä sun naapurissa.

 

Pääsin myös osallistumaan pelastusoperaatioon sillä huomasin tämän pienen pojan karanneen tutkimaan suurta maailmaa. Loppu hyvin kaikki hyvin, sillä pikkumies ei päässyt kovin kauaksi karkaamaan nimittäin päivän päätteeksi hän pokkasi kategorian 3 parhaan pennun palkinnon.

 

Mä kokeilin vähän siipiäni maailmalla, mutta matka tyssäsi aika lyhyeen. FI*Topspot JoyfulJoke of Solstice, alias Jippo

 

 

 

Tässä näyttelyssä oli hauska huomata, että myös rescue kissat saivat osallistua näyttelyyn. Voi mitä suloisuuksia nämä rescuet olivat. Kissojen katastrofiyhdistys KKY ry esitteli toimintaansa ja Kissojen suojelu ry eli Kisu otti vastaan lahjoituksia kodottomien kissojen hyväksi.

 

Hieno saalis hyvään tarkoitukseen


 

 

 

 

Purnauskis

Eipä ollut shoppailut ensimmäisenä mielissä Tampereelle tullessa. Suomen ensimmäiseen kissalahvilaan oli päästävä ihan ensimmäisenä. Reipas kävely kaatosateessa kannatti, sillä kahvila oli ihastuttava ja sen asukit aivan mahtavia. Reippaita kisuja oli kahdekan kappaletta. Käsien pesun jälkeen pääsin tilaamaan kisucappucinon.

Niin söpö, että hetken piti ihan vain ihastella.

Yksin ei todellakaan tarvinnut kahvitella, sillä seuraa oli heti tarjolla.

Anteeksi, onko neidin pöydässä tilaa?

Kahvila vaikutti olevan todella suosittu. Ovi kävi jatkuvasti. Henkilökunta totesikin, että varsinkin lauantaille kannattaa varata aika hyvissä ajoin.

Poseerauskin voi olla rankkaa

Kissa ja sen laatikko

 

Uusin tulokas

Herra näytti mallia kuinka oteaan rennosti korkealla

Kaunis prinsessa

Loppuja en bongannut, hyvät piilot olivat keksineet.

Tompan hellä ja hento ote

Tompan tapa painia on töpsyttää kilpakumppanin päätä. Caleana ei ole asiasta moksiskaan ja iskee tilaisuuden tullen takaisin.

Hauskaa Vappua!

Kolmikon päivä on sujunut toistaiseksi varsin rauhallisesti. Caleana oli ainoa, joka innostui poseeraamaan vappukrääsän kanssa.

RUROK 11.-12.4.2015

PetExpo

 

 Viime viikonloppuna järjestettiin PetExpo messujen yhteydessä RUROKin 104. ja 105. kansainvälinen rotukissanäyttely. Tähän tapahtumaan oli myös neidille buukattu kahden päivän esiintymiskeikka. Jännitystä ei ollut enää yhtä paljon ilmassa kuin ennen eli ilmeisesti näistä näyttelyreissuista alkaa muodostua jo rutiinia :) Aamulla oltiin jo ennen seitsemää jonottamassa ovien avautumista ja eläinlääkäritarkastusta.

 

Ajoissa kun oltiin niin päästiin valitsemaan laajasta valikoimasta sturdille paikkaa. Päädyimme pöydän päätyn, jonka henkilökunta luuli olevan hyvä.

 

Kissoja oli jälleen kerran rutkasti mukana. Messuillakin oli paljon vierailijoita, ihan tungokseen asti. Aina sai varoa mihin astuu tai kävelee, kun perheiden pienimmät poikkoilivat pitkin käytäviä nähdessään jotain mielenkiintoista.

 

Caleana mökötti jälleen kerran häkissään majoittuen kaikkien vällyjen alle, tavalleen uskollisesti.

 

EI kiinnosta! Mä oon täällä ja pysyn.



Mulla on suuret pyöreät silmät, sillä vähän pelottaa.

 

 

Tuomarina oli ranskalainen Philippe de Guerny Ventura. Vitsikäs mies, joka oli varsin eläväinen ja puhelias tuomari. Englannista sai jotenkin selvää, mutta tämä kaveri ei ollut Caleanan mieleen. Yleisvaikutelmaksi tuomari kirjoittikin excellent but moody. Rakenne oli atleettinen ja kunto erinomainen, silmät olivat hieman pyöreät johtuen ilmeisesti jännityksestä (pitäisi olla mantelinmuotoiset). Kontrasti olisi voinut olla parempi. Noh, pääasia, että sertti tuli ja neiti pääsi takaisin boksiinsa mököttämään.

 

MAMMA miten sanotaan ranskaksi, että laske mut alas; excusez-moi...... let me down!!

 

 

Caleanan kiukutellessa omissa oloissaan pääsin tapaamaan ensimmäistä kertaa Namu Naukulaa. Ihastuttava neitokainen ja sain kunnian leikkittää neitiä.

 

Leikin keskellä piti vähän myös poseerata.

 

 

 

Sunnuntaina

 

Ehkä tää onkin ihan kivaa.

 

Arvostelu oli aikaisemmin kuin edellisenä päivänä. Tosin ennen tuomarille menoa osallistuin karanneen kissan metsästykseen. Naapuri pöydällä arvosteltavana ollut kissa päätti, että nyt riitti ja säntäsi pöytien ali ison tavarakontin alle piiloon. Siinä sitä hetki ihmeteltiin, että mitäs nyt tehdään ja kuinka saadaan katti kontin alta pois. Onneksi paikalle saatiin pikaisesti oma koppa ja lelu, joiden turvin pikkuinen uskaltautui piilostaan.

 

Tuomarina toimi tällä kertaa suomalainen Mira Fonsén. Caleanan koko, lihaksikkuus ja keskivahva luusto miellyttivät. Pää on hyvän muotoinen ja poskipäät korkeat. Silmät olivat myös hyvän kokoiset, mutta tänäänkin jännityksestä johtuen aavistuksen pyöreät. Korvien koko ja sijainti hyvä, turkki ex laatuinen, ex täplät, hieno väri ja hyvä kontrasti (edellisenä päivänä se oli huono). Hännän pituus ja muoto ex. Kunto ex. Yleisvaikutelma puhelias, mutta hyväkäytöksinen.

 

Ja näin jälleen kerrytettin serttikokoelmaa yhdellä ruusukkeella. Viikonlopun saalis siis 2 x EX1 CABPIB.

 

Sunnuntaina Caleana tuntui jo paljon rennommalta. Sen sain huomata myös sturdille valitsemassani paikassa. Olin siis varannut paikan pöytärivin päästä. Siinä olisi hyvin tilaa henkilökunnankin hengailla. Noh, neiti päättikin sen verran reipastua, että kokeili miten sturdissa onnistuu kiipeileminen. Kiipeilyä tietenkin kokeiltiin sillä seinällä jossa ei ollut tukea lainkaan eli pahin skenaario olisi ollut, että häkki olisi kaatunut kyljelleen maahan. Onneksi olin paikalla, kun tätä temppua yritettiin, joten sain järjesteltyä pikaisesti paikan vaihdon. Siirryimme sitten kahden metallihäkin väliin, joten nyt neidin sopi suunnitella uusi pakosuunnitelma :)

 

 

 

 

Viikonloppu ei ollut pelkästään näyttelyä vaan henkilökunta pääsi samalla messuilemaan, tässä kuvin messujen muusta annista (aika eläinpainotteista tosin):

 

Uni maistuu

 

Käärme oli skarppina

 

 

 







Voi jestas, tää on suurempi kuin meidän pojat

 





Hän nukkuu

 



Villakoiria

Löytyi myös hauska tekstiili

 

Pojille tuliaisia, nyt pitäisi vain päättää kumpi kummalle?