Kahvilla

Eilen pääsimme vihdoinkin Helsingin kissakahvilaan. Kahvila oli avannut ovensa asiakkaille keskiviikkona, joten lähes tuoreeltaan pääsimme paikkoihin tutustumaan.

 Onneksi olimme varanneet kahvitteluun ajan sillä tupa oli aivan täysi. Onneksemme tyhjää tilaa löytyi ja pikkukissatkin heräilivät päiväuniltaan.

Viisi ihanaa riiviötä ja yksi vanhempi kissa toivotti meidät tervetulleiksi.

Aluksi saimme luettavaksi ohjeen.

Tämän jälkeen valitsimme herkkuja.

Sitten ihastelemaan kissoja. Pentuja, siis pentuja ja peräti viisi kappaletta!! Jos aiemmin ei ollut pentukuumetta niin vierailun jälkeen taatusti on. Voi miten pieniä ne vielä ovat.... Kyllä siellä sydän suli ja taatusti stressikin katoaa.

Tässä kahvilassa on kyllä maailman paras sisäänheittäjä





Hei täti! Liikeniskö mullekin pala kakkua?



Leikitäänkö?



Porukan konkari Pete

Moni erehtyi luulemaan Peteä pentujen emoksi. Helmiinasta onkin tullut kuulemma Peten suosikkityttö. Tässä pari käy illan päätteeksi vierekkäin nukkumaan .

Kylläpä aika vierähti nopeasti. Pennut jaksoivat hienosti temmeltää, leikkiä ja seurustella asiakkaiden kanssa. Kukaan ei myöskään pelännyt vaikka kahvila kuhisikin asiakkaita. Huomasi selvästi, että kahvilasta oli tullut niiden koti. Täytyy kuitenkin muistaa, että pennut tarvitsevat paljon unta eikä niitä unia saa häiritä.

Suomessa on nyt sitten kaksi kissakahvilaa. Siinä missä Tampereen Purnauskis- kahvila on täynnä kissatavaraa ja värejä, on Helsingin versio todella paljon askeettisempi ja väritön. Tässä kahvilassa tullaan kuitenkin viettämään paljon aikaa tulevaisuudessa ;)