Nyt mä suutuin!!!!

Arghh....nyt meni hermot! Julistan henkilökohtaisen sodan Mirrixiä ja henkilökuntaa vastaan (pojat on varmaan samaa mieltä, mutta ne on nössöjä eikä valita). 

Henkilökunta tuli iloisesti kaupasta apteekin pussia heiluttaen. Meiltä loppui ilo lyhyeen, kun Tompasta alkaen jouduttiin yksitellen suljettujen ovien taakse. Suljetut ovet eivät tässä talossa tarkoita koskaan mitää kivaa. 

Siinä sitä Jerryn kanssa ihmeteltiin, kun Tomppa tuli huuliaan lipoen hetken päästä. Seuraavaksi sisään meni Jerry. Sama juttu, huulia maiskoteltiin jälleen. Sitten oli mun vuoro. Toinen henkilökunnasta otti syliin ja toinen lähestyi epäilyttävän ruiskun kanssa. Löin liinat kiinni ja rimpuilin itseni irti. Taas jouduin syliin. Nyt käytin jo vähän ääntä ja rimpuilin taas itseni irti. Henkilökunta keksi kääriä minut pyyhkeeseen. Enhän mä tästäkään tykännyt. Nyt rimpuilin täysillä ja huusin kunnolla. Syljin kaiken mahdollisen mönjän pois. Päätä heiluttamalla sain tahnaa jopa henkilökunnan silmään ja seinille. 

Turha alkaa mulle ryppyilee. Täältä kyllä pesee!
Kuinkahan kauan noi palvelijat jaksaa mököttää?

Kohta on joulu

Joko teillä henkilökunta hermoilee joulun kanssa? Meillä ne hermoilee lahjojen hankintaa. Vähän pelätään, että ne unohtaa ton ruokapuolen kokonaan... Aina kun meillä vähän meno yltyy villiksi, niin mamma toteaa, että ei saa riehua. Tontut kuulemma kurkkii ikkunan takana. Viime viikolla mamma tuli kaupasta kotiin ja kysyi, että onko täällä kilttejä kissoja?

 

 

Se oli kuulemma nähnyt joulupukin ja käski tuomaan ton kiipeilypuun meille. Se me saatiin joululahjaksi, joten enää ei vissiin tarvitse murehtia niistä tontuista? Eihän ne voi lahjoja poiskaan hakea?

 

 

Ruokapuoli meillä on myös hoidettu, on lihaa, napuja ja herkkuja. Faunattaresta tuli yhteistyön merkeissä Arden Grange- merkkistä ruokaa kokeiluun pari pussia. Kana+ peruna sekoitus upposi jengiin paremmin, kuin lohi+peruna. Meillä ei tosta kalasta niin hirveästi välitetä.

 

 

Caleana näitä oikeita lihoja vaan syö. Herhiläisenä neiti pyöri jaloissa, kun lihoja pussitin. Tiukka kyttäys kannatti, sillä sydän heltyi ja jämät päätyi lautaselle popsittavaksi.

 

Hyvä vaan, ettei pojat tajuu hyvän lihan päälle mitään. Saanpahan itse enemmän.