Kesäterveiset

Iloksemme ilmoitamme, että Tom Alberto Tomppa on siirtynyt pikku pojasta isojen poikien joukkoon. Tomppa on siis juhlinut kaikessa hiljaisuudessa 1 wee synttäreitä. Kesälomista johtuen juhlat on pidetty vain perhepiirissä. Vastaanotto järjestetään myöhemmin, mikäli herra niin päättää :) Oikeasta syntymäpäivästä ei ole tarkkaa tietoa, joten olemme päättänyt nimetä koko kesäkuun syntymäpäiväkuukaudeksi.

Aamusta lähtien lintutv lähetti ohjelmaa. Tarkkanäköiset saattavat jopa erottaa kuvasta sarjan päähenkilön.

Mikähän tuollakin menee?

Hei, kaveri! Pääsenkö minäkin sinne ylös?

Pienen matsin jälkeen molemmille pojille löytyi oma nurkka ylähyllyltä.

Kaksin tämä vahtiminen hoituu helposti.

Ei niin kivaa......

Tänään on ihana ilma, onko se kesä vihdoinkin tullut?

Luulen että kaikki muut paitsi Tomppa on sitä mieltä, että tänään on kiva päivä..... Pikkumies joutui tekemään visiitin lääkärintädin hoiviin. Kotikonstit eivät enää riittäneet silmän hoitoon ja ammattiapua oli saatava.

Tämä kopassa olo ei kyllä tiedä hyvää....

Tompan mielestä kotihoito olisi ollut ihan riittävä. Eläinlääkäriaseman odotustila ja autossa mukana matkustaneet saivat kyllä selville mitä mieltä Tomppa on matkasta...  ja raivonpuuskat meinasivat kaataa koko kantolaatikon ja valitus oli kieltämättä korvia raastavaa. Mitä tapahtuikaan hoitohuoneessa? Meidän raivopäisestä kollista suli lääkäritädin sylissä varsinainen mammanpoika. Lääkärikin ihmetteli miten rauhallinen potilas hänellä oli, päätä sai käännellä ja silmiä tutkia kaikessa rauhassa.

Diagnoosiksi saatiin oikean silmän sidekalvojen tulehdus. 10 päivää 4 kertaa vuorokaudessa pitäisi saada kotikonstein kaverin silmään yksi tippa, helpommin sanottu kuin tehty:) Kiltistä mammanpojasta kuoriutui jälleen kotimatkalla vanha kunnon Tomppa ja tuli kyllä varsin hyvin selväksi ettei matka ollut lainkaan mieluisa.

Kesäloma vol. 1

Täällä on hyvä katsella maisemia ja ottaa aurinkoa

Kauan odotettu kesäloma numero yksi koitti touku-kesäkuun vaihteessa. Lomaa odotti innolla sillä tiedossa oli matka Budapestiin. Haikeaa oli tietenkin jättää vauhtikaksikko kotiin kokonaiseksi viikoksi, mutta luulen että kaverukset eivät laittaneet olleenkaan pahakseen, että pääsivät meistä edes hetkeksi eroon :). Loma oli siis tiedossa myös karvakasikolle. Tosin heidän lomansa kului kotosalla tutussa ympäristössä ja palvelu pelasi sillä hoitajat tulivat paikanpäälle asustamaan ja pitämään tarvittavaa kuria:)

Hei menkää nyt jo! Kyllä me pojat pärjätään!




Ikävää piti käydä helpottamassa paikallisessa eläintarhassa. Oli kyllä hieno paikka ja kaunis nähtävyys kokonaisuudessaan.

Tätä kaveria ei voi ottaa syliin ja  halia

Piti pari kertaa hieraista silmiää, että onko se Tomppa nukkumassa :) Korvat ovat kyllä ehkä hieman liian suuret meidän pojalle. Välillä Tompalla ei taida olla korvia olleenkaan, kun kiellot ja käskyt eivät tunnu menevän perille :D

Sunnuntai

Puolet perheestä katsoo mm- lätkää...... toista puolikasta ei vois vähempää kiinnostaa....

Viitaten myös edelliseen postaukseen kiipeilypuusta....

"Minä en mitään kiipeilypuuta tarvitse, tämä puu ei taatusti huoju!"
"Mitähän sitä lukisi?"

Huimapäät

Niin kovasti lupailin rakentaa kissoille itse hienon raapimispuun. Noh, eipä sitä saatu aikaiseksi. Hurineesien blogista löysin hienon kattoon asti ylettyvän kiipeilypuun. Päätin tilata Zooplussasta saman näköisen puun. Pakettia odotettiin kuumeisesti ja vihdoinkin se tuli viime viikon alkupuolella. En meinannut malttaa töissäkään istua, kun halusin päästä pojille kasaamaan puuta :) Kokoaminen kävi helposti ja varsinkin Jerry otti uuden kiipeilypuun riemulla vastaan. Tomppaa taisi aluksi vähän jännittää korkealle kiipeäminen, sillä puun mukana tullut leikkihiiri sai eniten huomiota.  

Tomppa: "Mäkin haluun tulla sinne pussiin!"
Jerry: "Tää on mun paikka, pysy sä siellä alimmalla tasolla, sintti!"

Illan mittaan käytiin kuitenkin taistelu yläpesän herruudesta ja niinhän siinä kävi, että huomattiin ettei puu pysy tarpeeksi tukevasti pystyssä (vaikka kuinka yritettiin kiristää) tämän vauhtikaksikon tuohutessa. Niinpä purimme puun pienemmäksi ja rakensimme lyhyemmän kiipeilypuun.

Aikansa leikkejä kesti sekin (noin tunnin verran) kunnes varsi meni poikki :( Ei auttanut muuta kuin heittää pari päivää vanha kiipeilypuu roskiin ja alkaa etsimään uutta kestävämpää taistelutannerta Ryhmä Rämälle. Olivat siinä pojat vähän ihmeissään, että mitäs nyt kun palikoita kasittiin jätesäkkiin.

Se hyvä puoli puussa oli, että molempien herrojen kynnet saivat kyllä kyytiä :)