Kesäloma vol. 1

Täällä on hyvä katsella maisemia ja ottaa aurinkoa

Kauan odotettu kesäloma numero yksi koitti touku-kesäkuun vaihteessa. Lomaa odotti innolla sillä tiedossa oli matka Budapestiin. Haikeaa oli tietenkin jättää vauhtikaksikko kotiin kokonaiseksi viikoksi, mutta luulen että kaverukset eivät laittaneet olleenkaan pahakseen, että pääsivät meistä edes hetkeksi eroon :). Loma oli siis tiedossa myös karvakasikolle. Tosin heidän lomansa kului kotosalla tutussa ympäristössä ja palvelu pelasi sillä hoitajat tulivat paikanpäälle asustamaan ja pitämään tarvittavaa kuria:)

Hei menkää nyt jo! Kyllä me pojat pärjätään!




Ikävää piti käydä helpottamassa paikallisessa eläintarhassa. Oli kyllä hieno paikka ja kaunis nähtävyys kokonaisuudessaan.

Tätä kaveria ei voi ottaa syliin ja  halia

Piti pari kertaa hieraista silmiää, että onko se Tomppa nukkumassa :) Korvat ovat kyllä ehkä hieman liian suuret meidän pojalle. Välillä Tompalla ei taida olla korvia olleenkaan, kun kiellot ja käskyt eivät tunnu menevän perille :D

Sunnuntai

Puolet perheestä katsoo mm- lätkää...... toista puolikasta ei vois vähempää kiinnostaa....

Viitaten myös edelliseen postaukseen kiipeilypuusta....

"Minä en mitään kiipeilypuuta tarvitse, tämä puu ei taatusti huoju!"
"Mitähän sitä lukisi?"

Huimapäät

Niin kovasti lupailin rakentaa kissoille itse hienon raapimispuun. Noh, eipä sitä saatu aikaiseksi. Hurineesien blogista löysin hienon kattoon asti ylettyvän kiipeilypuun. Päätin tilata Zooplussasta saman näköisen puun. Pakettia odotettiin kuumeisesti ja vihdoinkin se tuli viime viikon alkupuolella. En meinannut malttaa töissäkään istua, kun halusin päästä pojille kasaamaan puuta :) Kokoaminen kävi helposti ja varsinkin Jerry otti uuden kiipeilypuun riemulla vastaan. Tomppaa taisi aluksi vähän jännittää korkealle kiipeäminen, sillä puun mukana tullut leikkihiiri sai eniten huomiota.  

Tomppa: "Mäkin haluun tulla sinne pussiin!"
Jerry: "Tää on mun paikka, pysy sä siellä alimmalla tasolla, sintti!"

Illan mittaan käytiin kuitenkin taistelu yläpesän herruudesta ja niinhän siinä kävi, että huomattiin ettei puu pysy tarpeeksi tukevasti pystyssä (vaikka kuinka yritettiin kiristää) tämän vauhtikaksikon tuohutessa. Niinpä purimme puun pienemmäksi ja rakensimme lyhyemmän kiipeilypuun.

Aikansa leikkejä kesti sekin (noin tunnin verran) kunnes varsi meni poikki :( Ei auttanut muuta kuin heittää pari päivää vanha kiipeilypuu roskiin ja alkaa etsimään uutta kestävämpää taistelutannerta Ryhmä Rämälle. Olivat siinä pojat vähän ihmeissään, että mitäs nyt kun palikoita kasittiin jätesäkkiin.

Se hyvä puoli puussa oli, että molempien herrojen kynnet saivat kyllä kyytiä :)

Kevättä rinnassa

Mikä erottaa pienten ja isojen poikien näkemyksen "kevättä rinnassa"- sanonnalle? Tompan eli pikkupojan näkemys on tässä ensimmäisessä videossa ja Jerryn mielipide nähdään toisessa kuvassa.

Jerryn käsitys asiasta on hieman erilainen, ns. halailu ei meinaa isolle  pojalle riittää :) Tomppa ressu ei taida ymmärtää isojen poikien touhujen päälle vaan alistuu "halileikkiin". Jerry varmaan mielessään miettii: "Että kiitti, kun ette hommannut mulle pikkusiskoa".

Ryhmä Rämä vs. laiskamadot

Totaalinen laiskuus on iskenyt tähän taloon. Kyseessä ei suinkaan ole perheen nelijalkaiset vaan kahdella jalalla kulkijat.  Onneksi rämäpää- kaksikko pitää huolen siitä, ettei tässä ihan täysin horrokseen vaivuta.

Tompasta on tullut todella paljon läheisempi. Aamuisin kaveri meinaa päätyä samaan suihkuun ja jos suihkukaveriksi ei kelpaa jää poika ovensuuhun odottamaan. Syliinkin herra aamuisin erehtyy tulemaan (Tomppa ei mielestään ole mikään sylivauva, joten kyllähän sen on syliin päästävä silloin kun se sitä itse haluaa :) Minä voin vaikka myöhästyä töistä..... Vieraitakaan ei enää pelätä niin paljon kuin alussa. Kotiväen lomaillessa pojat saivat nauttia hoitotätien seurasta ja kuulemma heidän kanssaankin oltiin jo uskallettu tehdä lähempää tuttavuutta, rapsutuksia piti saada vaikka vähän taisi ujostuttaakin. Hoitosetä kun saapui paikalle oli sitä kuitenkin pakko juosta sohvan taakse piiloon. Liekö viikset pelottaneet pikkuista :)

Me pakataan itsemme mukaan reissuun. Kummallekin löytyi oma puoli.

Jerry on samanlainen löhvis kuin ennenkin. Todellinen sylivauva. Välillä tuntuukin, että Jerry kerskailee Tompalle sylissä olostaan: "lällällää sintti sä oot mamis, kato kun mä saan paljon rapsutuksia kun istun sylissä!"

Pääsiäisenä tai sen jälkeen olisi tarkoitus alkaa rakentamaan pojille omatekoista kiipeilypuuta. Tompan kiipeilyintoilusta johtuen ajateltiin, että pojat saisivat ihan oman leikkiradan, jotta kirjahyllyn tavarat pysyisivät paikoilla eikä aina tarvitsisi pelätä mitä on tullut seikkailijan takia alas. Kiipeilypuun tarkoituksena olisi yltää kattoon asti ja siihen tulisi tietenkin pari tasoa löhöilyä varten ja poikkitaso, jolta voisi siirtyä toiselle pystypuulle. Vaikuttaa aikamoiselta urakalta, joten toivotaan, ettei hanke jää vain suunnittelutasolle:)