keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Prinsessan päivä

Onnea Caleana, sisko sekä veljet Kukkatarhan C-pentueesta!

Tänään tulee täyteen 3 ihanaa ja vilkasta vuotta!

Päivänsankari


Juhlan kunniaksi meillä juhlittiin, herkuteltiin ja ostettiin lahjoja.


Lahjakassi sisälsi muun muassa uuden Cat It Senses- palloradan vilkkuvalla pallolla, herkkuja, karkkeja, palloja ja aktivointiruoka-alustan (kauhea sanahirviö).




Olin syyskuun alussa kissojen aktivointiluennolla ja siellä mainostettiin kovasti interaktiivisia "ruokakuppeja". Lahjaksi päätyi myös Green mini alusta. Alustan tarkoituksena on aktivoida kissan saalistusviettiä. Kolmikko "joutuu" saalistamaan ruokansa tassun avulla, jolloin tekemistä riittää ja ruokaa ei voi hotkia. 

Henkilökuntakin herkutteli kauppareissun lomassa.


 

lauantai 26. syyskuuta 2015

PIROK 6.9.2015

Vihdoinkin saan tänne blogiin jotain rustattua....
 
Joo, me ollaan näyttelyssä. Tän verran suostun poseeraamaan.
 
Olimme Caleanan kanssa syyskuun alussa Sastamalassa Pirokin näyttelyssä. Erikoiseksi näyttelyn teki se, että saman päivän aikana yhden näyttelyn sisällä oli kaksi erillistä näyttelyä, punainen ja musta. Mahdollisuus oli siis saada samalla iskulla kaksi serttiä.
 
Musta
Yleensä ocicatin kanssa on saanut odotella puoleen päivään asti tuomarointia. Tällä kertaa ensimmäinen esiintyminen olikin jo melkein näyttelyn alussa. Mustassa näyttelyssä tuomarina toimi jo kerran aikaisemminkin tavattu Mira Fonsén. Yllätykseksi Caleana käyttäytyi hienosti. Liekö aikainen aamu sekoittanut neidin näyttelyrytmin :)
Arvostelusetelissä mainitaan mm. (ihana lukea kerrankin selvää käsialaa)
- ex mittasuhteet, hyvä luusto (tyyppi)
- ex boxi, ex profiili ja vahva leuka (pää)
- ex ilme ja muoto (silmistä)
- aavistuksen keskellä, ex muoto (korvat)
- ex täplät + väri + laatu (turkki)
- ex (häntä)
- ex (kunto)
- yleisvaikutelma (rauhallinen kastraattinaaras)
 
Rauhallinen kastraattinaaras :) eipä ole ennen kehuttu rauhalliseksi. Kuten mainitsin taisi neiti olla vielä aamupöpperössä.
 
Punainen:
Ei tarvinnut kauaa odotella seuraavaa tuomarin tapaamista. Tällä kertaa tuomarina toimi entuudestaan vieras Nurit Pahl, mukava naistuomari. Caleana oli tuomarista eri mieltä. Tuomari tervehti neitiä sanomalla "Hello" ja neiti vastasi murinalla. Tuomari kysyi, että noinko teillä Suomessa tervehditään uusia tuttavuuksia? Neiti vastasi murinalla. Onneksi tuomari kuitenkin totesi, ettei usko suomalaisten tervehtivän noin :) Tässä vaiheessa mietin, että mitähän tästäkin tulee.
Arvostelusetelin tulkintaa:
- hyvä rakenne ja profiili (tyyppi)
- ex profiili, otsa saisi olla hieman jotain mistä en saa selvää (pää)
- hyvä koko ja muoto (silmät)
- hyvä koko, ehkä hieman korkeat (korvat)
- ex tekstuuri ja täplät (turkki)
- hyvä pituus (häntä)
- ex (kunto)
- yleisvaikutelma: Good looking but not in the mood today
 
Juu ei todellakaan ollut kovin hyvällä tuulella :)
 
Saman päivän kahdessa eri näyttelyssä täysin päinvastainen yleisvaikutelma, onhan sekin tietenkin saavutus. Onneksi saimme haluamamme sertit x2, jihuu!!
 
Mä sain noi, vaikka olin vähän änkyräpäällä? Onhan ne aika hienot.
 
Tämä kahden sertin näyttely oli ihan mukava kokemus. Yhden kissan kanssa selvisi hyvin, mutta aikatauluja piti seurata tiiviisti. Kahden tai useamman kissan kanssa olisi voinut iskeä jo pienimuotoinen paniikki, miten ehtii olla useassa paikassa samaan aikaan. Aika kului ainakin nopeasti.
 
Saimme näyttelypaikalle viestin kotoa, että pojat eivät suostuneet oikein syömään kun neiti oli kummasti kadonnut. Onko tämä sitä kissojen välistä rakkautta? Ollaan kaverista huolissaan.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Reissua pukkaa

Caleana: "Mamma tuli eilen kotiin ja hihkaisi ovelta, et oli ostanut mulle vaippoja. Siis TÄH!! Mitä se sano?! Mulle mitä? Erittäin oudoksi tämän tekee se, että tossa vaippapaketissa on vain koiran kuvia."

Minä ja hyvin epäilyttävä paketti

Olemme siis Caleanan kanssa lähdössä huomenna Sastamalaan PIROKin näyttelyyn ja nämä "vaipat" laitetaan kuljetuskopan pohjalle suojaamaan mahdollisia (todennäköisiä) pissoja. Koppa on näin helpompi pitää siistinä :) 

lauantai 15. elokuuta 2015

Kutsumattomia vieraita?

Kesällä on pakko pitää ikkunoita auki. Iso avoimena oleva ikkuna on verkotettu, joten sen kanssa ei ole ongelmia. Pienissä tuuletusräppänissä ei ole verkkoja. Riski kärpäsiä ja hyttysiä ilkeämmille ötököille on siis olemassa. Koskaan aiemmin ei ole mitään tapahtunut, mutta tänään bongasin Caleanan alahuulen turvonneen. Mitä mieltä olette, onkohan tuhma ötökkä käynyt vierailulla?

Eikös botoxi oo muodissa?

Neiti voi turvonneesta huulesta huolimatta oikein pirteästi ja normaalisti. Huuli ei menoa haittaa, mutta ympärillä parveileva huolestunut henkilökunta ottaa päähän.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Kahvilla

Eilen pääsimme vihdoinkin Helsingin kissakahvilaan. Kahvila oli avannut ovensa asiakkaille keskiviikkona, joten lähes tuoreeltaan pääsimme paikkoihin tutustumaan.
 Onneksi olimme varanneet kahvitteluun ajan sillä tupa oli aivan täysi. Onneksemme tyhjää tilaa löytyi ja pikkukissatkin heräilivät päiväuniltaan.
Viisi ihanaa riiviötä ja yksi vanhempi kissa toivotti meidät tervetulleiksi.
Aluksi saimme luettavaksi ohjeen.

Tämän jälkeen valitsimme herkkuja.

Sitten ihastelemaan kissoja. Pentuja, siis pentuja ja peräti viisi kappaletta!! Jos aiemmin ei ollut pentukuumetta niin vierailun jälkeen taatusti on. Voi miten pieniä ne vielä ovat.... Kyllä siellä sydän suli ja taatusti stressikin katoaa.
Tässä kahvilassa on kyllä maailman paras sisäänheittäjä



Hei täti! Liikeniskö mullekin pala kakkua?



Leikitäänkö?





Porukan konkari Pete


Moni erehtyi luulemaan Peteä pentujen emoksi. Helmiinasta onkin tullut kuulemma Peten suosikkityttö. Tässä pari käy illan päätteeksi vierekkäin nukkumaan .



Kylläpä aika vierähti nopeasti. Pennut jaksoivat hienosti temmeltää, leikkiä ja seurustella asiakkaiden kanssa. Kukaan ei myöskään pelännyt vaikka kahvila kuhisikin asiakkaita. Huomasi selvästi, että kahvilasta oli tullut niiden koti. Täytyy kuitenkin muistaa, että pennut tarvitsevat paljon unta eikä niitä unia saa häiritä.

Suomessa on nyt sitten kaksi kissakahvilaa. Siinä missä Tampereen Purnauskis- kahvila on täynnä kissatavaraa ja värejä, on Helsingin versio todella paljon askeettisempi ja väritön. Tässä kahvilassa tullaan kuitenkin viettämään paljon aikaa tulevaisuudessa ;)