Miss Tötteröpää

Kuten facesta olettekin jo huomanneet Caleana sai tänään "riemukseen" lampunvarjostimen päähänsä. Aamulla lähdettiin autoilemaan ja neiti olikin innoissaan jo kantokopassa odottelemassa tulevaa reissua. 

Reissun tarkoituksena oli käydä lääkärissä. Neidin vasen takatassu oli selvästi turvonnut eikä kävelystä meinannut tulla mitään. Jotain inhottavaa siellä oli sillä tassua yritettiin nuolla ja pureskella jo parin päivän ajan.

Olipas tujua tavaraa, kohta mä pökrään

Lääkärin pikainen vilaisu ei riittänyt vaan Caleana piti rauhoittaa ja karvat ajeltiin anturoista pois. Pahan näköinen tulehdushan siellä oli ja antibiootit saatiin. 

Syytä tulehdukseen ei voi varmana sanoa, koska tassussa ei ollut piikkejä tms. sinne kuulumatonta.

Yksi syy saattaa olla allergian aiheuttama reaktio, jonka neiti on yrittänyt itse saada pois puremalla ja nuolemalla anturoita.

Pojat vahtii ja hoitaa mua etten tee mitään tyhmää, kun askeleet horjuu

Parempi pysyä makuulla

Henkilökunta odottaa "innolla" tablettien antoa, sillä Caleana ei ole todellakaan mitenkään yhteistyökykyinen lääkintäasioissa :)

Aamuiset ykät

Kissat eivät ole paljoakaan ykäillyt. Siksi heräsikin ihmettely, kun Tomppa on joinain aamuina oksentanut kirkasta nestettä. Ruokaa, kissanruohoa tai karvoja ei oksun mukana ole tullut. Maalaisjärjellä pähkäiltynä mietimme, että syökö kaveri öisin laisinkaan. Syömättömyys ei ole normaalia, koska herra juoksee aina keittiöön perässä kerjäämään ruokaa. 

En syö, hyi!

Öisin meillä on avoinna raksubaari ja Caleanan allergiasta johtuen olemme tarjoilleet kaikille hypoallergisia napuja. Yliopiston apteekista olemme bonganneet ainakin kolmen eri merkin allergiaruokaa (Trovet, Hill's ja Royal Canin). Hill's on takuuvarma herkku, mutta jatkuvasti syötynä siihen tulee varmaankin ennenpitkää kyllästymään. Toisena vaihtoehtona kokeilimme Trovetia. Merkillä on kahta eri makuvaihtoehtoa hyporuokaan, joka kuulosti hyvältä vaihtelulta. Tätä nappulaa kyllä syötiin, mutta ei yhtä hyvin kuin Hill'siä. Kolmantena kokeilimme Royal Caninia. Luulimme, että nappula maistuu (ei tosin yhtä hyvin kuin Hill's). Caleana ja Jerry siis Royalia söi, mutta Tomppa ei. Kirkkaan nesteen oksentelu johtuu siis mitä ilmeisimmin syömättömyydestä ja tyhjästä vatsasta. Viime yönä vaihtui merkki takaisin herkku Hill'siin ja oksentelua ei ole enää ollut. Voi pientä Tomppaa!!

Apteekista mukaan tarttui myös matolääkkeet, tällä kertaa tabletteina. Tahna päätyy varsinkin Caleanan kohdalla aina seinään tai henkilökunnan vaatteille, joten totesimme tablettien olevan siistimmin annettavissa. Tabletit jaettiin kahtia ja piilotettiin herkkutikkujen sisälle. Juoni paljastui heti. Herkkutikuista piti muovata pyöreät pallot, jotta lääkkeen sai paremmin upotettua piiloon. Pari kertaa herkkupallot syötiin ja tabletit syljettiin ulos, mutta väitän silti tämän tavan olevan tahnaa parempi.

Ei syödä kanaa

Caleanan allergiaepäilyn ja kanan poissulkeminen ruokavaliosta on aiheuttanut hieman harmaita hiuksia henkilökunnalle. Kissan ruoat sisältävät nimittäin todella usein kanaa. Miksi? Koska se on halpa raaka-aine. 

Kanan poistaminen ruokavaliosta on harmillista, sillä sitä meillä syötiin ennen mielellään. 

Aluksi kuivasapuskan metsästäminen oli haasteellista, sillä ei kanaa sisältäviä nappuloita ei tahtonut eläinkaupoista löytyä. ZiwiPeakilta löytyi viljatonta ja kanatonta ilmakuivattua kuivaruokaa, mutta tuote oli hinnakas (400 gramman pussi maksoi lähes 20 euroa!!!). Jätimme eläinkaupat ja siirryimme eläinlääkäreiden myymiin tuotteisiin. Löysimme Hill`siltä hypoallergisen z/d ja d/d kuivanappulat. Hieman epäilimme miten nappulat maistuvat nirsoille kissoille, mutta yllätys oli suuri sillä kuppi oli tyhjennetty pikaisesti. Hill´sin z/d maksaa noin 35€ (2kg). Eläinlääkäreissä ei ole myynnissä kuin muutamia pusseja kerrallaan, mutta onneksi esim. Viikin yliopiston apteekissa on suuri valikoima eläinten erikoisruokavalioihin tarkoitettuja tuotteita. 

Olemme helpottuneita, sillä saimme suhteellisen helposti paikannettua mahdollisen allergian aiheuttajan (tai näin ainakin toivomme). Tietyn ruoka-aineen pois sulkeminen ruokavaliosta saattaa vaatia paljonkin aikaa. 

Henkilökunta joutunee vain jatkossa tekemään ruokaostokset erityisen tarkasti, sillä emme halua mystisiä turvotuksia tai punaista leukaa "koristamaan" neidin naamaa.

Tänään poikkesimme eläinkaupassa katsastelemassa märkäruokavaihtoehtoja ja bongasimme juuri markkinoille tulleen Little BigPaw- nimisen tuotemerkin. Innostuimme heti, sillä ruoka näytti olevan lihaisa ja sitä sai muunakin kuin  kanana. Painotimme myyjällekin, että ruoka ei saa sisältää kanaa. Tämä ei kuulemma ollut ongelma, sillä muitakin makuja löytyy (ankkaa ja kaloja). Ostimme siis muutaman paketin testiin. Ostopäätöstä vauhditti tieto siitä, että paketin kyljessä luki "hypoallergenic". 

Kotiin tullessamme kerroin kolmikolle, että mamma toi tuliaisiksi kauppareissulta uutta ruokaa. Onneksi luin pahvikansia tarkemmin ja huomasin mauksi 70% duck & chicken...... Sanoin siis nimenomaan myyjälle ettei saa sisältää kanaa..... No olisimpa lukenut itsekin tarkemmin. Se siitä uuden merkin testaamisesta. Tämä on osoitus siitä, että tarkkana pitää olla.

Mamma toi meille rouskuteltaviksi ilmakuivattuja kaninkorvia. Ne tuoksui aivan taivaallisilta, mutta me ei oikein ymmärretty miten niitä tulisi syödä. Korvat päätyivät mamman vanhempien koiralle joululahjaksi. Se kuulemma ymmärsi korvien päälle jotain.

Uusi Vuosi

"Huh, tää vuosi on alkanut oudosti. Meillä ei ole enää yhtään mattoa.Ne vietiin pesulaan." Kolmikolla oli sen verran rajut uuden vuoden juhlat, että aamulla saimme alkaa siivoamaan matoilta ykä- ja kakkatahroja. Joku (kukaan ei ilmoittautunut syylliseksi) oli yöllä päättänyt hangata kakkapepaa pitkin mattoja ja yökkiä siinä samalla.

 

 

Tavara oli jo aamulla sen verran lujaa kiinni matossa, että ei auttanut muuta kuin kääriä ne pakettiin ja antaa pesulan hoitaa hommansa. Caleanaan tämä matottomuus on vaikuttanut eniten. Päiväunista ei meinannut tulla mitään, kun neiti ravasi mäkättäen ympäri kämppää eikä löytänyt hyvää unipaikkaa (neiti tykkää hengailla eteisen matolla).

 

 

Vihdoinkin mä pystyin rauhoittumaan.

 

 

 

Viime vuonna neitiä häiritsi epäilemämme allergia. Nyt meillä syödään hypoallergista kuivaruokaa ja se on selvästi tepsinyt. Turvotusta eikä punaista leukaa ole enää näkynyt. Toivotaan, että tänä vuonna allergia ei enää ilmoita olemassa olostaan vaan saimme sen kukistettua poistamalla kanan ruokalistalta.