perjantai 2. marraskuuta 2018

Caleana vs. henkilökunta

Tuli taasen koettua hetki, jolloin henkilökunta sai todistaa tyhmyytensä. 

Huomasimme, että vasemman takajalan antura on turvoksissa ja neiti ahkerasti nuoleskeli jalkaansa. Aloimme välittömästi vastatoimiin, ettei pahempaa tulehdusta muodostuisi. Ei auttanut muuta kuin kaivaa kauluri kaapista. 

Kipeää ja arkaa jalkaa huollettiin aamuin illoin, mutta jostain syystä parantumista ei tapahtunut. Miten tämä voi olla mahdollista? 

Eräänä päivänä neiti tuli muina naisina eteemme ja alkoi nuolemaam kipeää jalkaansa. Caleana sai takajalan taivutettua niin, että kieli yletti "puhdistamaan" tassua 🙄. Ilmankos hoidot eivät olleet tepsineet. 

Henkilökunta teki kuitenkin vastahyökkäyksen ja marssi kiireen vilkkaa ostamaan suurempaa kauluria. 😁

Tänään jouduimme kuitenkin käymään eläinlääkärissä hakemassa antibiootit, koska tassussa oli epäilemättä tulehdus. 

Mitä toi lääkäri nyt touhuaa?


Nyt sitten mietitään keinoja saada tabletit syötettyä.

Syöminen ja juominen onnistuu tosi hyvin vaikka kauluri onkin suurempi. Katsokaa miten hienon bling bling pannan sain. Ennen kauluri oli kiinnitetty rumalla sideharsolla.

tiistai 2. lokakuuta 2018

Mikä ihmeen eosinofiili?

Syksyinen tervehdys!


Me tykätään syksystä. Saa hyvällä omallatunnolla laiskotella kaiket päivät. :)

Henkilökunta yllätti meidät viime viikolla raakaruokapakasteilla. Ne raahas kaupasta ihan innoissaan lampaan palalihoja, sekä lampaan- ja hevosen jauhelihaa. Arvatkaa tykättiinkö? No ei todellakaan! Caleana kävi maistelemassa lampaan palalihaa, mutta pojat jättivät mielenosoitukseksi tämän tarjoilun väliin. Hevosesta ei kukaan välittänyt. Lammasta meillä suositaan sen vuoksi, että Caleana pystyy sitä syömään ilman suurempia allergiareaktioita.


Yleensä allerginen reaktio ilmenee tassujen turpoamisena. Joskus Caleanalla on myös ollut turvotusta huulissa ja tästä onkin tehty postaus jo aiemmin.


Alla olevassa kuvassa suu on pahimman näköinen:



Eilen huomasimme, että oikean puoleinen suupieli on punainen ja turvoksissa. Ruokailuun tämä ei ole vaikuttanut, mutta sen verran ikävän näköinen se oli, että varasimme lääkäristä ajan.



Lääkäri tutki ja neiti käyttäytyi oikein hyvin. Kuulleessaan allergiahistorian ja suupielen turvotuksen perusteellä lääkäri oli aika varma, että kyseessä on eosinofilinen (allergiasolu) muutos. Tarkemmin suuta tutkittaessa lääkäri havaitsi, että myös kielen alla on pari pientä paisetta. Varmuuden lääkäri halusi saada epäilyksiinsä ohutneulanäytteellä ja tarpeen vaatiessa otettaisiin myös koepala.


Ohutneulanäyte ei ollut riittävä, joten suupielestä ja kielen alta otettiin pienet koepalat. Nyt odottelemme tuloksia ja popsimme päivittäin yhden kalan muotoisen Redonyl Ultra -kapselin. Lääkkeen tarkoituksena on helpottaa suupielen kutinaa. Kortisonihoito aloitetaan myöhemmin jos koepalan tulos sen edellyttää.

Mitenköhän nämä saadaan syötettyä?


Kotiin päästyämme säntäsimme heti lukemaan lisää eosinofilistä. Kissojen KissaWiki:stä löytyi eläinlääkärin vastaus aiheeseen. 

KissaWiki:

"Kissan iholla, huulissa ja suun limakalvoilla esiintyvät granuloomat ovat seurausta elimistön omiin soluihin kohdistuneesta puolustusreaktiosta (ns. immunologinen sairaus). Granulooma muodostuu, kun puolustusreaktion kohdealueelle alkaa kertyä runsaasti allergiasoluja (eosinofiilit), jotka hajoittavat ihon ja limakalvon kollageenisäikeitä. Sairauden taustasyy on tuntematon, mutta allergia vaikuttaa liittyvän taudinkuvaan."

Tauti ilmaantuu itsestään ja häviää usein myös nopeasti. Näinhän meilläkin on käynyt. Nyt meillä kotona vaeltaa hieman vielä pöhnässä oleva tötteröpää.


Kiitos henkilökunta! Eipä ollut tästä reissusta mitään puhetta aiemmin.


Olemme olleet allergian takia hieman huolissamme siitä, ettei neiti söisi riittävästi. Ulkoisesti syömättömyyttä ei tarvitse epäillä ja lääkärin puntarinkin mukaan viime maaliskuusta painoa on tullut 500g lisää. Massaa on tällä hetkellä ruhtinaalliset 5,03kg.    

lauantai 11. elokuuta 2018

Me selvittiin

Selvittiin siis helteistä! Ei se hellekupoli pahemmin haitannut edes. Olimme ehkä normaalia väsyneempiä ja käytiin välillä vilvoittelemassa henkilökunnan viilennyslaitteen edessä. Riehua emme juurikaan jaksaneet. Vettä meillä toki oli enemmän tarjolla. Ihmettelimmekin aluksi, että miksi vesikuppi oli tullut myös olohuoneeseen, mutta totesimme pian sen olevan hyvä ratkaisu. Joimmekin raikasta vettä paljon. 

Henkilökunta on antanut pojille salaa herkkuja, koska Caleana ei niitä saa allergiansa takia syödä. Oikeaa hetkeä vain odotellaan ja sitten tarjoilu pelaa. Tänäänkin Caleana oli työhuoneessa nukkumassa ja herkkulaatikko hiljalleen aukeni. 

Jossain vaiheessa unikeko havaitsi, että jää jostain paitsi ja henkilökunnan piti kaapata neiti syliin ja yrittää harhauttaa ja kiinnittää huomio muualle. 

Nyt pitää vahtia mitä hämärää täällä tapahtuu.



lauantai 10. maaliskuuta 2018

Yksi tippa neljä kertaa päivässä

Nyt tiedetään mitä henkilökunta tekee seuraavat kymmenen päivää. Itsepäiselle, vastahankaiselle neidille silmätippojen laitto neljä kertaa päivässä. Jihuu!

Tammikuussa kävimme lääkärissä vasemman luomen turpoamisen takia ja saimme silmätulehdukseen voidemaista lääkettä. Tulehdus hävisi nopeasti, mutta silmä ei kuitenkaan täysin parantunut. Tulehdus uusiutui ja kävimme näyttämässä silmää uudestaan. Sidekalvontulehdushan siellä on. Luomi ei ollut samalla tavalla turvoksissa kuten viimeksi, joten tulehdusta ei yhtä helposti havainnut. Luomen lupottamisen takia tajusimme, että kunnossa ei olla vieläkään. 

Nyt meillä on siis edessä reilu kymmenen päivän urakka, josta henkilökunta on lusinut jo pari. Taisteluvoiton olemme joka kerta saaneet tähän mennessä ;)




Lääkärissä olin niin kiltti ja reipas tyttö, että mamma oli ihan ihmeissään. En ole kuulemma koskaan edes näyttelyissä käyttäytynyt niin kiltisti kuin tänä vuonna lääkärinvastaanotolla.  Ehkäpä se ikä tuo viisautta....

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Mitä ahtaampi sen parempi

Caleanalla on näin talvisin tapana ängetä mahdollisimman ahtaisiin paikkoihin nukkumaan.
Jos patterin väliin ei jaksa kaivautua niin iskän viereen nojatuoliin on mentävä. Mitäs sen väliä vaikka henkilökunta ahtaasti joutuukin olemaan.